Vuonna 1906 perustettu Honkalahden saha täyttää 120 vuotta. Nykyisin saha valmistaa sahatavaraa ja puujalosteita, kuten liimattuja ja sormijatkettuja komponentteja ikkuna- , ovi- ja rakennusteollisuuteen.
Sahan vuotuinen kapasiteetti on 330 000 kuutiota sahatavaraa ja 70 000 kuutiota puujalosteita. Tuotteita viedään Euroopan lisäksi Pohjois-Afrikkaan, Lähi-Itään, Japaniin, Yhdysvaltoihin ja Australiaan.
”Honkalahden saha on monelle paljon enemmän kuin työpaikka. Täällä on tehty töitä sukupolvien ajan, rakennettu yhteisöä ja eletty yhdessä sahan arkea. Tämä 120-vuotinen historia kuuluu ennen kaikkea henkilöstölle – entisille ja nykyisille honkalahtelaisille”, sanoo tehtaanjohtaja Ilkka Nuutinen tiedotteessa.
Pitkä historia
Honkalahden Puutavara Osakeyhtiön perustaminen sai virallisen vahvistuksen, kun Suomen keisarillinen senaatti hyväksyi yhtiöjärjestyksen 5.10.1906. Yhtiö perustettiin saman vuoden joulukuussa, ja saha käynnistyi 45 000 kuutiometrin vuotuisella kapasiteetilla ja alkoi nopeasti työllistää alueen ihmisiä. Sijainti Värrön rannassa tarjosi erinomaiset kuljetusyhteydet jo ennen Saimaan kanavan valmistumista.
Vuonna 1910 Hackman & Co osti Honkalahden sahan, minkä jälkeen toiminta kasvoi nopeasti. Vuoteen 1913 mennessä tuotanto oli noussut jo 71 500 kuutiometriin, ja sahatavaraa vietiin laajasti Eurooppaan, muun muassa Englantiin, Ranskaan ja Saksaan.
1940-luvulla Honkalahdessa valmistettiin sahatavaran ohella sotilaskorsuja, parakkeja ja sodan jälkeen puutaloja sotakorvauksina Neuvostoliittoon. Samalla sahalle rakennettiin uusi voimalaitos, joka hyödynsi purua polttoaineena, ja alueelle vedettiin pistoraide Joutsenon asemalle.
1980- ja 1990-luvuilla toimintaa keskitettiin ja tuotantoa tehostettiin. Honkalahden saha siirtyi Enso-Gutzeit Oy:n omistukseen vuonna 1991. Investoinnit moderniin sahalinjaan, sormijatkokseen ja höyläykseen nostivat kapasiteetin uudelle tasolle ja vahvistivat asemaa Euroopan merkittävimpien sahojen joukossa.
Nykypäivänä saha työllistää 130 henkillöä.
Lue myös
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään