Kuluvan vuosikymmenen alku oli energiapuukaupalle ilon aikaa – ainakin jos unohdetaan energialaskujen maksajan näkökulma. Kun karsitun rangan tienvarsihinta kohosi 50 euron pintaan, oli sama lyödä kuitupuutkin energiaksi.
Nyttemmin ilo on laantunut, kun lämmön tuottajat ovat rakentaneet sähkökattiloita, joissa kaukolämmöksi lähtevä vesi lämmitetään sähköllä. Se on vähentänyt puunkäyttöä.
Suurin ponnin sähkökattiloille on ollut sähkön edullisuus energiapuuhun verrattuna. Moni on ennustanut, että energiapuun käyttö vähenee tulevaisuudessa merkittävästi.
Viimeaikaisten uutisten perusteella ennusteet energiapuun kuolemasta näyttävät liioitelluilta ja ennenaikaisilta.
Googlen ilmoitus jättimäisistä datakeskusinvestoinneista Suomeen sisälsi uutisen, että yhtiö ostaa puolet Loviisan ydinvoimalan tuotannosta seuraavat 20 vuotta – aikamoinen lovi Suomen sähkömarkkinoille.
Eikä tässä vielä läheskään kaikki. Suunnitelmia datakeskusten rakentamiseksi on vireillä lukuisia – tai paremminkin lukemattomia.
Lisäksi suunnitteilla on isoja hankkeita teollisuuden savukaasujen hiilidioksidin talteen ottamiseksi. Toisaalla valmistellaan vihreän vedyn tuotantoa ja synteettisten polttoaineiden valmistusta, jossa hiilidioksidi ja vety yhdistetään.
Yhteistä kaikille näille on likimain käsityskyvyn ylittävä sähkön kulutus.
Esimerkiksi Raumalle suunnitteilla olevien Luoto Energian vety- ja e-metaanilaitoksen sekä Norsk e-Fuelin sähköisen lentopolttoaineen tuotantolaitoksen yhteenlaskettu sähkönkulutus on samaa luokkaa kuin naapurikunnassa Eurajoella toimivan Olkiluodon kolmosyksikön teho.
Ennustan, että sähkö kallistuu lähivuosina ja maakuntakaupunkien upouudet sähkökattilat jäävät kylmilleen.
Aluksi voi tietysti kysyä, miksi ulkomaalaiset yritykset – esimerkiksi runsaalla vesivoimalla siunatusta Norjasta kotoisin oleva Norsk e-Fuel – haluavat rakentaa sähköä ahmivat laitoksensa juuri Suomeen. Tätä kysymystä Suomen kuntapäättäjät ja kannatusmontussaan panikoiva hallitus eivät varmastikaan itselleen esitä.
Vieläkin hankalampi kysymys on ennustettu sähkön kulutuksen jopa tuplaantuminen seuraavien 25 vuoden aikana. Miten se ratkaistaan?
Jos ennusteet toteutuvat edes puoliksi, sähköstä tulee väkisin pulaa. Ja se tarkoittaa kohoavia hintoja.
Google-uutisen yhteydessä puhuttiin myös uuden ydinvoimalan rakentamisesta, mutta veikkaanpa, että kurki kuolee ennen kuin suo sulaa. Kestää vuosia ennen kuin kaikki liito-orava- ja viitasammakkovalitukset on saatu käsiteltyä KHO:ssa, saati että päästäisiin rakentamaan. Viimeksi ydinvoimalan rakentaminen kesti 18 vuotta.
Eikä yksi uusi ydinvoimalaitos vielä tekisi kesää.
Vuonna 2024 Suomessa tuotettiin ja kulutettiin sähköä noin 80 terawattituntia. Hurjimman ennusteen mukaan vastaava luku vuonna 2050 olisi siis 160 terawattituntia.
Suomen suurimman ydinvoimalayksikön, Olkiluoto kolmosen vuosituotanto on noin 10 terawattituntia. Ei tarvitse olla sähköinsinööri ymmärtääkseen epäyhtälön mahdottomuuden.
Ennustan, että sähkö kallistuu lähivuosina ja maakuntakaupunkien upouudet sähkökattilat jäävät kylmilleen. Näin kaukolämpöä tuotetaan tulevaisuudessakin rankapuulla – ja saattaa jokunen kuitupuueräkin mennä taas lämpölaitokselle.
Ja kun sähkö kallistuu, myös yhdistetyt, sähköä ja kaukolämpöä tuottavat CHP-laitokset ajavat jälleen täysillä. Ja puuta palaa.
Energiapuun korjaajille riittää siis yllin kyllin töitä. Risupetoja ja nipsuttimia ei siis kannata vielä laittaa romuraudaksi.
Lue myös
Riikilä | Ilmoitusvelvollisuus oli liikaa, luontojärjestöt älähtivät metsälain uudistamisesta
Riikilä | Suomen kiistellyin metsähahmo on dokumenttinsa ansainnut, mutta muutama asia on hyvä muistaa
Riikilä | Metsäammattilaisia, faktoja ja leijonariipuksia
Riikilä | Kun raha ei ratkaise
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään