Suomen Metsäsäätiö panostaa alan imagoon

Metsäsäätiö rahoittaa muun muassa Nuorten vaikuttajien metsäfoorumia, jonka tavoitteena on lisätä nuorten metsäalan tuntemusta.

Suomen Metsäsäätiö tekee parhaansa, jotta nuoriso oppisi tuntemaan metsän nykyistä paremmin.
Suomen Metsäsäätiö tekee parhaansa, jotta nuoriso oppisi tuntemaan metsän nykyistä paremmin.

Metsäalan imago ja suot ovat asioita, joihin Suomen Metsäsäätiö haluaa tällä hetkellä panostaa. Säätiö esitteli rahoittamiaan hankkeita tänään webinaarissa.

Yksi tukikohteista on Suomen Metsäyhdistyksen järjestämä Nuorten vaikuttajien metsäfoorumi. Sen tavoitteena on esitellä nuorille metsien kestävää käyttöä niin taloudellisesta, ekologisesta, sosiaalisesta kuin kulttuurisesta näkökulmasta.

”Nuoret suhtautuvat metsään pääosin myönteisesti, mutta harva osaa ottaa kantaa metsäalasta esitettyihin väittämiin”, sanoo yhdistyksen nuorisoviestinnän asiantuntija Vilma Issakainen.

Issakaisen käsitys nuorten metsäalan tuntemuksesta perustuu metsäyhdistyksen hiljan Taloustutkimuksella teettämään tutkimukseen. Sen mukaan valtaosa nuorista pitää metsiä erittäin tärkeinä tai tärkeinä, mutta noin kolmasosa nuorista ei osaa sanoa, pidetäänkö metsäalalla huolta työntekijöistä, toteutuuko tasa-arvo tai onko metsäalan palkkataso hyvä.

”Tämän eteen on tehty jo pitkään töitä. On tärkeää pysyä kärryillä siitä, mitä nuoret ajattelevat ja tekevät”, Issakainen sanoo.

Metsäfoorumi on tarkoitus järjestää tänä syksynä kuudennen kerran. Foorumiin kutsutaan osallistujia muun muassa nuorisopolitiikasta, nuoriso-, harrastus-, ja ympäristöjärjestöistä, sosiaalisesta mediasta ja ainejärjestöistä.

Lisää keskustelua metsästä

Webinaarissa esiteltiin myös toinen Metsäsäätiön rahoittama viestintähanke: Metsien Suomi -viestintäkampanja. Metsäalan yhteisen kampanjan tavoitteena on saada ihmiset huomaamaan, miten monessa asiassa metsät ovat mukana ja herättää keskustelua metsien kestävästä käytöstä.

”Metsäaiheiset keskustelut ovat julkisuudessa hyvin yksipuolisia. Kun ilmastoon liittyvät asiat aiemmin esitettiin hiilikasoina, nykyisin ne esitetään valitettavan usein avohakkuina ja metsäkoneen työnäkyminä. Tästä halutaan päästä eroon”, sanoo kampanjan markkinointipäällikkö Markus Heinonen.

Viestintäkampanja käynnistyy toukokuussa televisiossa, radiossa, sosiaalisessa mediassa ja ulkomainoksina.

Suotietämys kootusti esille

Metsäsäätiön rahoittamia tutkimuksia webinaarissa edusti Helsingin yliopiston tutkimushanke ojitettujen soiden kestävästä käytöstä. Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten maa- ja metsätaloutta sekä turpeennostoa varten ojitettuja soita voidaan käyttää mahdollisimman kestävästi.

”Ajatuksena on koota asiantuntemusta eri yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Soita ja soiden käyttöä on tutkittu Suomessa paljon”, sanoo Helsingin yliopiston tutkija Paavo Ojanen.

Hankkeessa selvitetään Ojasen mukaan muun muassa, miten soiden ojitus vaikuttaa vesistöihin, ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen ja millaisia vaikutuksia erilaisilla viljely- ja metsänkasvatusmenetelmillä on. Tavoitteena on löytää erilaisille soille parhaiten sopivat menetelmät.

”Puunkasvatukseen ojitetut suot alkavat tulla päätehakkuuikään. Neljännes tai viidennes Suomen puustosta on ojitetuilla soilla. Olisi tärkeä saada sieltä ekologisesti kestävää puuta metsäteollisuuden käyttöön”, Ojanen sanoo.

Tuloksia hankkeesta on luvassa vuoden loppuun mennessä.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito