Metsänomistajat tekivät valtion tuella terveyslannoituksia viime vuonna ennätysmäärän, 18 400 hehtaaria. Se on 8 000 hehtaaria eli runsaat 80 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, Metsäkeskuksesta kerrotaan. Edellinen lannoitushuippu, runsaat 15 000 hehtaaria, on vuodelta 2020.
Valtio tuki lannoituksia 3,6 miljoonalla euroa, mistä suuri osa oli metka-tukea.
Boorilannoituksia tehtiin 12 000 hehtaarilla, tuhkalannoituksia 6 200 hehtaarilla.
Eniten terveyslannoitettiin Pohjois-Savossa, yhteensä 6 500 hehtaaria. Se on kolmannes koko maan terveyslannoituksista ja puolet boorilannoituksista.
”Tähän on selvä syy. Itä-Suomen metsissä on runsaasti boorinpuutoksesta johtuvia kasvuhäiriöitä, joita voi korjata lannoituksella”, kertoo Metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes tiedotteessa.
Suuri osa boorilannoituksista toteutettiin rehevien maiden kuusikoissa. Mäntyvaltaisten metsien osuus oli 15 prosenttia. Rauduskoivikoissa boorilannoituksia tehtiin hieman yli sata hehtaaria koko maassa.
Tuhkat rämeille ja korpiin
Tuhkalannoituksia tehtiin eniten Pohjois-Pohjanmaalla. Siellä levitettiin lähes puolet koko maan tuhkalannoituksista, 2 100 hehtaarille.
Tuhkalannoitusta tehtiin suurelta osin varttuneissa suometsissä. Tuhkalannoitusalasta vain neljännes oli taimikoita tai muita nuoria metsiä. Tuhkalannoituksista 90 prosenttia tehtiin rämeille ja korpiin 10 prosenttia.
Maakuntien välillä oli suuria eroja. Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan lisäksi innokkaasti terveyslannoitusta tehtiin muun muassa Pohjois-Karjalassa (2 300 hehtaaria) ja Etelä-Savossa (1 500 hehtaaria). Sen sijaan esimerkiksi Uudellamaalla terveyslannoituksia tehtiin vain 38 hehtaarilla ja Kymenlaaksossa 65 hehtaarilla.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään