Ravinneköyhien kivennäismaiden lannoitusta ei yleensä ole pidetty kannattavana. Luonnonvarakeskuksen pitkäaikaistutkimus haastaa vanhan käsityksen – tutkimus osoittaa, että vähäravinteisetkin männiköt voivat hyötyä toistuvasta, maltillisesta typpilannoituksesta.

Tutkimuksen mukaan kymmenen vuoden välein tehty typpilannoitus voi lisätä merkittävästi männyn kasvua vähäravinteisessa boreaalisessa metsässä. Tulokset viittaavat siihen, että puut kykenevät hyödyntämään typen tehokkaasti. Lisäksi näyttää siltä, että jatkuva, pienimuotoinen lannoitus voi tukea metsien hiilensidontaa huomattavasti tehokkaammin kuin yksittäiset, suuret lannoitukset.

”Tutkimuksemme osoittaa, että metsän kasvun ja hiilensidonnan kannalta olisi tehokkainta lannoittaa pienillä määrillä typpeä muutaman vuoden välein koko metsikön elinkaaren ajan. Sinänsä ajatus ei ole uusi – vastaavia suosituksia on tehty jo 80-luvulla – mutta käytännön metsätaloudessa toistettu typpilannoitus on nähty taloudellisesti kannattamattomana”, sanoo Luken tutkija Anni Palvi.

60 vuoden seuranta

Tutkimuksessa seurattiin mäntyvaltaista, vähäravinteista kivennäismaata Keski-Suomessa vuosina 1960–2022. Koealoille annettiin typpilannoitusta kymmenen vuoden välein.

Yksittäinen typpilisäys lisäsi puiden fotosynteesiä ja neulasten kasvua etenkin kahden ensimmäisen vuoden aikana lannoituksesta. Pitkäaikaisvaikutuksia puun kasvuun ei löydetty, mutta puiden typen käyttö osoittautui yllättävän tehokkaaksi ja säilyi tehokkaana lannoituksesta toiseen.

Tutkimus on osa Palvin väitöskirjahanketta, jota rahoittaa Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiö.

Julkaisu tehtiin osana HoliSoils-hanketta. Se on EU:n rahoittama tutkimusprojekti, joka kehittää maankäsittelymenetelmiä tavoitteenaan hillitä ilmastonmuutosta ja ylläpitää erilaisten, ihmisten elinkeinoille ja hyvinvoinnille välttämättömien ekosysteemipalvelujen tarjontaa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.