Turvetuotannosta on vapautunut suonpohjia tähän mennessä jo noin 45 000 hehtaaria, ja lähivuosina niitä ennustetaan vapautuvan suurin piirtein samansuuruinen määrä, kertoi Luonnonvarakeskuksen tutkija Lasse Aro eilen Metsätieteen päivässä.

Suonpohjia voidaan käyttää moniin tarkoituksiin, mutta yleisin niistä on metsänkasvatus. Metsitys vaatii onnistuakseen tietoa maaperän ominaisuuksista.

”Nykyisin turvetuotannosta vapautuville alueille jää yleensä ohut, korkeintaan 30–40 senttiä paksu turvekerros. Siksi turpeen alla sijaitsevan kivennäismaan ominaisuudet ovat tärkeitä, koska puiden vartuttua niiden juuret yltävät pohjamaahan ottamaan kivennäisravinteita”, sanoi Aro.

Eniten vaihtoehtoja on, jos ohuen turvekerroksen alla on hienjakoista pohjamaata. Silloin paikalla voidaan kasvattaa mäntyä tai raudus- ja hieskoivua. Männyn laatu tosin voi jäädä turpeen korkean typpipitoisuuden vuoksi heikoksi.

Osa turvetuotannosta vapautuneista suonpohjista voidaan metsittää luontaisesti hieskoivulla ja tuottaa energiapuuta lyhyellä kiertoajalla.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.