Tutkimus: Hakkuita tehdään metsien biodiversiteettiarvosta huolimatta

Kommentit (2)

1. 

   Timppa 13.10.2025 18:01

   Etelä-Suomen metsät on kaskettu, poltettu rautaruukkien masuuneissa, ja määrämittaharsinnoilla hakattu aukoiksi tai tosi harvoiksi.
   Miten metsiin on voinut syntyä mitään biodiversiteettiä?

   Jyväskylän Yliopisto ei tiedä oikeaa vastausta, joka on, että juuri voimakkailla metsäsittelyiilä on synnytetty se biodivesiteetti, Yliopisto ei tiedä sitäkään, että se biodiversiteetti häviää, jos metsiä ei hakata. Niistä tuee ensiksi lahocikaisia kuusikoita ja lopulta kirjanpainajien tappamia luurankimetsiä..

2. 

   Kurki 14.10.2025 19:12

   Linkistä:”Jos hakkuut jatkuvat samaan tahtiin kuin vuosina 2018–2022, tulevat kaikki suojelemattomat, biodiversiteettiarvoltaan korkeat metsät kärsimään seuraavien vuosikymmenien aikana”

   Hakkuita on tehty Suomen metsissä niin kauan kuin ihmisiä täällä on asunut ja metsien biodiversiteetti oli vasta julkaistun Lontoon Luonnontieteellisen Museon tutkimuksen mukaan maailman paras indeksillä 96% . Tanskassa se oli 44%.

   Ainoa uhka Suomen metsien biodiversiteetille on Suomen luonto. Perinneympäristöissä, niityillä, rantaruovikoilla, paloalueilla ja paahderinteillä on n. 733 uhanalaista lajia, joita uhkaa umpeen kasvaminen metsiksi ellei ihminen pidä näitä alueita avoimina.
   Sitten muuten vain hakkuiden ulkopuolella erilaisissa elinympäristöissä Suomen luonnon hellässä huomassa on uhanalaisia lajeja seuraavasti: lehdot 377, harjumetsät 75, suot 120, vedet 156, rannat 283, kalliot 298 ja tunturipaljakat 309 yhteensä 1618 lajia. Ne ovat odottaneet siellä jo vuoiskymmeniä runsastumistaan, mutta mitään ei ole tapahtunut ovat edelleen uhanalaisia.
   Siis 2351 uhanalaisella lajilla Suomen kaikista uhanalaisista lajeista 2667 ei edes ole mitään tekemistä hakkuiden kanssa. Lehdoilla on omat hakkuusuositukset, joidenka mukaan lehtoja ei saa päästä kasvamaan vanhoiksi lehdoiksi, sillä lehtojen vanheneminen uhkaakin lehtolajien runsautta.