Ladataan...
Tutkimus: Hakkuussa hyvä säästää tietty määrä varttuneita puita sienten takia
Avohakkuun jälkeen pintasienijuurisienten määrä ja monimuotoisuus vähenivät selvästi, väitöskirjatutkija Eva-Maria Roth kertoo.
Tilaajille
Eiköhän ne avohakkuukohteet aika nopeasti mene edelle. Ainakin meikäläisen havaintojen muikaan avohakkuualoille kehittyy nopeasti hyvä taimikko. Sen sijaan jatkuvan kasvatuksen metsissä taimet, jos niitä yleensä onkaan, ovat pieniä ja kitukasvuisia.
Tällaisten vertailujen pitäisi käsittää kuvion koko kiertoajan.
Miten tässä tutkimuksessa huomioitiin kuusenjuurikäävän itiöemien säilyminen maassa?
Juurikääpä on lahottaja joten se säilyy niin kauan kuin maassa on sopivaa lahotettavaa. Sienijuuri tarvitsee elävän puun kaveriksi.
Miten sen ”sieniyhteisön” ja uuden metsän välinen yhteys olisi heikko? Käytännön havainto kertoo, että uusi taimikko kasvaa hitaasti suurten puiden tuntumassa. Taimet ovat puhtaassa aukossa suurempia.
Uskon kyllä, että suurten puiden tuntumassa sieniä on paljon. Tämä johtuu tietenkin siitä, että puun koon ja sienimäärän tulee olla oikeassa suhteessa. Mutta, mutta ei tämä välttämättä tarkoita tietenkään sitä, että niitä sieniä riittäisi kasvavalle taimikolle. Kyllä se iso puu rohmuaa mielellään kaiken.
Kannattaa vaan katsella ihan luonnosta noita tilanteita. Senkin voi todeta, että yksinäiset kuuset todennäköisesti kuolevat siinä aukossa. Männyt kestävät, mutta ei niiden läheisyydessä kasva uusia mäntyjä. Koivut kuivattavat suuren alan ja niillä taitaa olla eri sienikaverit kuin havupuilla.
Jättöpuiden tulisi olla ryhminä. Näin sekä sienirihmastoilla sekä aluskasveilla kuten esim. mustikalla on mahdollisuus säilyä ja levitä sieltä uuteen nousevaan metsään.
Timpalla on hyviä näkökohtia. Taimien kehitykseen vaikuttaa moni muukin kasvutekijä kuin vain sienijuuri. Ilman suuria puita vierellä niillä on paremmin vettä ja valoa. Yllättävän monimuotoinen oli mielestäni väittelijän havaitsema sienijuuriyhteisö eli mitään katastrofia ei avohakkuu aiheuttanut.
Mikä on pintasienijuurisieni?
Pintajuurisieni tarkoittanee ektomykorritsaa, joka oleilee puiden juurten pinnalla eikä niiden sisällä.
Tarkennettu väitöksen tiivistelmä: metsänkasvatusmalli ei vaikuttanut sienten kokonaismonimuotoisuuteen, mutta ektomykorritsojen määrä ja monimuotoisuus olivat avohakkuulla pienemmät kuin muilla koealoilla. Lisäksi avohakkuulla oli suhteessa enemmän lahottajasienilajeja.
”Even though the total fungal diversity was not affected by the management regime, ectomycorrhizal fungi showed a declined abundance, diversity and richness in clear-cuts. Hence, the ratio between saprotrophic and ecto- and ericoid mycorrhizal fungal guilds was shifted to a dominance of saprotrophs in clear-cuts.”
Sienen ja puun välinen säätely on mielenkiintoinen juttu. Vähän kuin se oliko muna vai kana ennen. Siinä täyttyy olla tehokas takaisinkytkentä, että prosessi toimii tasapainossa.
Aika luonnollista on, että aukossa on enemmän lahottajasieniä. Onhan siellä enemmän lahotettavaa puujätettäkin
Varmuudella tiedämme siis kuitenkin sen, että aukossa taimet kasvavat paremmin kuin suurten puiden tuntumassa. Senkin tiedämme, että aukoissakin taimien pituuskasvuissa on eroja. Mistä sitten nuo erot johtuvat, taittaa olla tuntematonta. Geeniperintä selittää jotai, kasvupaikkavaihtelut jotain. Siis kivisyys, kannot ja juuret ym. Voiko kyse olla myös sienien määrän ja laadun vaihtelusta, ei taida kukaan tietää.