Metsälain tulkintasuositusten muutokset ovat vähentäneet purorantametsien suojelua, Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa todetaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin metsälain ja sen tulkintojen muutosten vaikutusta Suomen Metsäkeskuksen paikkatiedoissa olevien purokohteiden määrään vuosina 2018–2021.
Näiden vuosien aikana aineistosta poistettiin yhteensä 14 518 metsälakipuroa.
”Analysoimme paikkatietotutkimuksessa puronvarsikohteita mitaten suojavyöhykkeen 1 635:ltä aineistosta poistetulta purolta ja samalla arvioiden niiden mahdollisen poiston syyn. Tulokset osoittavat, että 5 643 hehtaaria metsälain purokohteita on poistettu suojelusta, mikä vastaa noin 27 prosenttia kaikista metsälakipuroista”, kertoo apurahatutkija Veera Saari Jyväskylän yliopistolta.
Liian kapea suojavyöhyke usein poiston syy
Tutkimuksessa selvitettiin myös, minkälaisia purokohteita aineistosta on poistettu ja mistä syystä. Nykyisin tulkintasuosituksen mukaan kohteen ympärille säästettävän suojavyöhykkeen tulee olla molemmin puolin puroa ja vähintään valtapuuston keskipituuden levyinen. Tämän seurauksena vuosina 2017–2019 aineistosta poistettiin yli 34 000 hehtaaria aiemmin suojeltuja kohteita, ilman virallisia perusteluja tai raportointia.
Tutkimuksessa selvisi, että 50 prosenttia kokonaan poistetuista alueista poistettiin liian kapean suojavyöhykkeen vuoksi. Muita syitä poistoille oli suojavyöhykkeen sijoittuminen vain toiselle puolelle puroa, hakkuut suojavyöhykkeen sisällä tai kohteen koko ylitti kahden hehtaarin ylärajan.
”Joissain tapauksissa liian kapeaa suojavyöhykettä olisi voitu ympäröivän puuston perusteella leventää, mutta kohteet olivat siitä huolimatta menettäneet lain suojan. Aina kohteen poistolle ei löytynyt selvää syytä”, Saari sanoo.
Lakia ja tulkintaa muutettava
Tutkijat haluavat muuttaa metsälakia ja sen tulkintaa puroluonnon suojelun osalta. Muutoksia halutaan muun muassa suojavyöhykkeen leveyteen.
”Aikaisempien tutkimusten mukaan suojavyöhykkeen leveyden tulisi olla vähintään 30 metriä, jotta ne pystyvät suojaamaan puroympäristöjä tehokkaasti. Tätä kapeammat suojavyöhykkeet ovat alttiita tuulenkaadoille, pienilmaston muutoksille eivätkä ne kykene suojelemaan puroa esimerkiksi ravinteiden ja sedimentin huuhtoutumiselta”, Saari toteaa.
Tutkimus on julkaistu Scandinavian Journal of Forest Research -lehdessä.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Metsäkeskuksen metsälain tulkinta muuttui siksi, että metsälain 10 § tekstejä muutettiin. Aiemmin kohteen koon osaltaan todettiin niiden olevan yleensä pienialaisia, Nyt kohdassa puhutaan pienialaisista eli oltava aina pienialaisia. Tämä vaikutti mm. purojen osalta kohteiden pienenemiseen. Aiemmin saattoi koko puro olla kohde 1 km. Toiseksi myös vesilain puron määritelmän muutos vähensi purojen määrää. Aina on kuitenkin vaadittu, että puron molempien puolien tuli täyttä lain luonontilaisuusvaateen. Kolmanneksi kutakin laki kohdetta on tarkasteltava kiinteistökohtaisesti.