Uusia puulajeja? – Ruotsi uudistaa metsäpolitiikkaansa

Suurempi puulajivalikoima, lisää kasvullisesti lisättyjä taimia, parempaa nuorten metsien hoitoa, enemmän lannoitusta, uusia tapoja selvittää metsien ilmastohyödyt ja terävyyttä EU-vaikuttamiseen.

Muun muassa tällaisia uudistuksia esittää emeritusprofessori Göran Örlander Ruotsin metsäalalle. Uudistukset löytyvät maan metsäpolitiikkaa käsittelevästä loppumietinnöstä, jonka Örlander työryhmineen luovutti Ruotsin hallitukselle elokuussa 2025.

Örlander esitteli yli tuhatsivuisen loppumietinnön (En robust skogspolitik för aktivt skogsbruk) ja sitä edeltäneen välimietinnön (Ett tydligt regelverk för aktivt skogsbruk) tuloksia eilen torstaina Helsingissä Suomen metsätieteellinen seuran Metsänhoitoklubin järjestämässä seminaarissa.

”Metsäpolitiikan arviointi on vaikeaa, mutta mielestäni metsätalous on ammattimaistunut. Kaikkiaan kannattavuus on huonontunut ja tuottavuus pysähtynyt. Lakimuutokset ovat tuoneet lisää yksityiskohtia ja vähemmän ennustettavuutta”, Örlander toteaa.

Samaan aikaan Ruotsin metsistä on hänen mukaansa tullut monimuotoisempia. Noin 30:n viime vuoden aikana luonnonsuojelutoimet, metsien kasvu ja puuvaranto sekä metsien hakkuut ja ilmastohyödyt ovat lisääntyneet. Tosin aivan viime vuosina metsien kasvu on kääntynyt laskuun, metsätuhot lisääntyneet ja metsänuudistaminen onnistunut huonosti.

Ruotsin hallituksen Örlanderilta tilaaman metsäpoliittisen loppumietinnön tavoitteena oli löytää keinoja, jotka lisäisivät metsäteollisuuden investointeja, metsien kasvua ja metsäbiomassan saatavuutta – niin, että puuntuotannollisten tavoitteiden lisäksi huomioidaan myös ympäristötavoitteet.

Panostusta nuoriin metsiin

Miten metsät siis saadaan kasvamaan lisää?

Loppumietintö esittää uudistuksia muun muassa metsänviljelyaineiston tuottamiseen. Siinä ehdotetaan esimerkiksi, että kasvullisesti lisättyjen taimien käyttö sallittaisiin nykyistä laajemmassa mittakaavassa, ja että tutkimuksessa panostettaisiin nykyistä enemmän siemenviljelmillä ja taimitarhoilla esiintyvien tuhojen torjumiseen ja torjunta-aineiden käytön vaikutusten selvittämiseen.

Metsänuudistamisen onnistumista tulisi mietinnön mukaan valvoa nykyistä tarkemmin, ja metsiin istutettavien puulajien valikoimaa kasvattaa.

”Kuusi ei ehkä pärjää pitkällä aikavälillä. Pitää tietysti valita sellaisia puulajeja, jotka sopivat metsäteollisuuden käyttöön. Esimerkiksi kontortamänty, jonka käytön kuitupuuta käyttävät yhtiöt lanseerasivat Ruotsissa, ei sovi sahapuuksi. Douglaskuusi taas sopii sekä sahatavaraksi että sellun valmistukseen”, Örlander sanoo.

Nuorten metsien hoidosta ruotsalaiset metsänomistajat eivät Örlanderin mielestä huolehdi riittävän hyvin. Nuoria metsiä hoidetaan liian vähän ja liian myöhään. Apukeinoksi mietinnössä ehdotetaan nuorten metsien tilan selvittämistä ja metsänomistajien kannustamista hoitamaan metsänsä ajallaan.

Lannoituksen osalta mietinnössä kehotetaan panostamaan varsinkin tuhkalannoitukseen. Örlanderin mukaan monet metsänomistajat eivät tunne tuhkalannoituksen hyötyjä, joten neuvonnalle on tarvetta. Myös tietoa siitä, miten tuhkalannoituksesta saadaan mahdollisimman suuri hyöty, tarvitaan.

Ilmastokeskustelussa nostetaan usein esiin, miten paljon hiilidioksidia metsien pitäisi sitoa ja varastoida. Örlanderin mielestä olisi kuitenkin syytä puhua myös siitä, miten uusiutuvilla raaka-aineilla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita. Mietinnössä ehdotetaankin, että metsien ilmastohyötyjen mittaamiseksi kehitetään uusi mittari, joka huomioi muun muassa sen, miten paljon puuraaka-aineen käyttäminen fossiilisten raaka-aineiden sijaan vähentää päästöjä.

EU-vaikuttamisen osalta mietinnössä toivotaan muun muassa hallitukselta selkeämpää ulosantia.

Eroja ja yhtäläisyyksiä

Millaisia ajatuksia Ruotsin metsäpolitiikkaa käsittelevässä loppumietinnössä ehdotetut uudistukset herättävät Suomessa?

Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Satu Rantala arvioi, että Ruotsissa halutaan vetää selkeitä rajoja, Suomessa taas luoda yhteisiä suuntaviivoja. Selkeä ero on myös se, että Ruotsissa pohditaan uusien puulajien istuttamista, Suomessa ei. Muun muassa siitä maat ovat Rantalan mielestä samaa mieltä, että tutkimuksella, koulutuksella ja neuvonalla on ratkaisevan tärkeä rooli.

”Ruotsi ottaa myös selkeämmän ja kriittisemmän roolin EU-yhteyksissä. Molemmat maat haluavat välttää yksityiskohtaista EU-politiikkaa”, Rantala vertaa.

MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola on tyytyväinen, että loppumietinnössä on nostettu esiin sanonta ”bruka och bevara” eli ”hyödynnä ja säilytä”.

”Se kertoo, mistä metsätaloudessa on kyse – varsinkin kun puhutaan pohjoismaisesta perhemetsänomistuksesta. Metsät jätetään seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa”, hän sanoo.

Raporttia voisi Mäki-Hakolan mielestä hyödyntää laajemminkin EU:ssa. Hänen mielestään Suomi ja Ruotsi voisivat myös tehdä EU:ssa enemmän yhteistyötä.

”Kaikkiaan tarvitsemme enemmän yhteistyötä. Yhteistyötä Suomen ja Ruotsin välillä, yhteistyötä metsäteollisuuden ja metsänomistajien välillä ja yhteistyötä ympäristöliikkeiden ja metsäsektorin välillä.”

Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Sami Oksa näkee loppumietinnössä paljon yhtäläisyyksiä Suomen metsäpolitiikan kanssa.

”Mekin haluamme lisätä metsien kasvua – olemme tehneet sitä Suomessa jo ainakin 70 vuotta. Haluamme antaa panoksemme ilmastonmuutoksen torjuntaan ja tehostamme metsäsektorin talouskasvua”, hän luettelee.

Oksa arvioi, että metsänomistus on muuttunut Suomessakin yrittäjämäisemmäksi ja metsät monimuotoisemmiksi. Myös metsien kasvu on lisääntynyt.

Helsingin yliopiston emeritusprofessori Pekka Kauppi on tyytyväinen mietinnön lähtökohtaan, jonka mukaan ympäristötavoitteita ja puuntuotannon tavoitteita voidaan edistää samaan aikaan. Hänen mielestään siitä ei ole keskusteltu riittävästi, että jos hakkuita vähennetään EU:ssa, niiden määrä lisääntyy jossain muualla.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.