Tutkimus: Paksupohjaisten turvemetsien metsitys on taloudellisesti perusteltua

Paksuturpeisten suonpohjien metsitys on taloudellisesti perusteltua, kunhan tietyt rajoitteet otetaan huomioon, Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistutkimuksessa todetaan. Tarkastelussa oli kaksi männikköä Alavudella ja Kihniössä sekä yksi hieskoivuvaltainen koivikko. Suopohjat olivat paksuturpeisia (50–60 sentin turvekerros).

Sekä Alavuden Talasnevalla että Kihniön Aitonevalla männynistutus kannatti 70 vuoden kiertoajalla ja 3 prosentin diskonttokorolla ilman tukia ja oletetuilla kantohinnoilla. Talasnevalla investoinnin nettonykyarvo oli 3 500 euroa hehtaarilla ja sisäinen korko 4,7 prosenttia. Aitonevalla vastaavat luvut olivat 1 400 euroa hehtaarilla ja 3,8 prosenttia.

Aitonevan luontaisesti syntyneessä koivikossa toiminta oli kannattavaa 60 vuoden kiertoajalla ja 1 prosentin korolla. Nettonykyarvo oli 1 320 euroa hehtaarilla ja sisäinen korko 1,8 prosenttia. Hieskoivun alhaiset kantohinnat ja alhainen tukkipuuosuus heikensivät kannattavuutta männyn kasvatukseen verrattuna.

Suhdanteilla merkitystä

Puunhinnat ovat olleet korkeat viimeisten kahden vuoden aikana. Niinpä taloussuhdanteilla ja puumarkkinoilla on merkittävä vaikutus kannattavuuslaskelmissa, erityisasiantuntija Risto Lauhanen Seinäjoen ammattikorkeakoululta kertoo. Herkkyysanalyysit osoittivat, että perustamiskustannusten nousu heikentää kannattavuutta, mutta metsitystuki ja hyvät kantohinnat parantavat sitä.

Metsityksen taloudellinen kannattavuus paksuturpeisilla suonpohjilla -tutkimus on julkaistu Suo-lehdessä ja löytyy verkosta. Tutkimus toteutettiin osana Euroopan unionin osarahoittamaa Turvetuotantoalueiden palauttaminen suometsiksi -hanketta, jossa selvitetään turvetuotantoalueiden metsityksen ilmasto- ja vesistövaikutuksia.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.