Ladataan...
Tutkimus: Paksupohjaisten turvemetsien metsitys on taloudellisesti perusteltua
Perustamiskustannusten nousu heikentää metsityksen kannattavuutta, mutta metsitystuki ja hyvät kantohinnat parantavat sitä.
Tilaajille
Kun otetaan huomioon lopputuotteeseen sisältyvä jalostusarvo, niin kantoraha pitää kertoa n 10:llä.
Kun vihreä siirtymä hävittää metsiä, niin ensiarvoista olisi, että kaikki soveltuvat kohteet metsitettäisiin, jotta metsäkato olisi mahdollisimman vähäinen.
Nousevatko metsän uudistamisen kustannukset nopeammin kuin kantohinta? Miten on käynyt esimerkiksi viidenkymmenen vuoden aikana?
Laskelmoivana ja taloudellisuuteen pyrkivänä kasvattajana seuraavat asiat metsän uudistamisessa ovat Sahalan Kartanossa nyt rutiinia:
– turvamaat, pellot ym. metsitetään ja hoidetaan optimaalisesti
– myös suopohja kasvaa hyvin rauduskoivua ja kuusta jos laitetaan tuhkaa 8 t/ha ja pohjavesi pidetään pois juurikerroksesta. joskus uskuin lausujia ja istutin tyhmyyksissäni jopa hieskoivua.
– uudistamiseen riittää hyvin 1200 tainta/ha. taimet mahdollisimman laadukkaita ja jalostettuja, vaikka kalliimpia.
– syksyllä ennen päätehakkuuta ennakkoperkaus, jossa mm. kaikki lehtipuuvesojen kannot huolellisesti myrkytetään.
– muokkaus aina 4 m laakeilla ja 60 cm syvillä, 20 m välein olevilla ajouraojilla (AUO), joista saadaan 1200 kpl 500 l mättäitä.
– laatuistutus 2 hengen työnä, joissa toinen tasoittaa (60 cm halk. tasanne) hieman kovertaen mättään päällyksen ja toinen istuttaa putkella.
– hakkuun jälkeinen mätästys heti keväällä ja istutus alku/keskikesällä heti perään. kesäkoivut ovat nopeita lähtijöitä.
– taimikonhoidossa ei tingitä. perkaus heti kun vesaikko on taimien mittaista. AUO alueilla vesottuminen vähäisempää
– taimikon ensiperkaus oksasaksilla kantokasitellen, joissa terän vieressä kemikaalipurkki sieni pohjassa, 10 % rounduppia
– uudistuskulut luokkaa 1500 €/ha mikä on ok tulevasta vuosittaisesta 600 – 1000 € arvokasvusta/ha.
EM opeilla saadaan yli 2 x nopeammin kasvava taimikko kuin perinteisesti tehden.
Lisäkasvu tekee kasvatuksesta paljon kannattavampaa varsinkin jos osataan kasvattaa tukkia eikä kuitupuuta vastoin yleisiä suosituksia.
Omiin kuviini liittyen kysyisin, että
a) mikä on kannattavuus, jos kohde uudistuu männylle pelkällä tuhkalannoituksella ja kunnostusojituksella
b) miksi turvetuotantoalueen metsitys on sankariteko, mutta avosuon metsittäminen on moraalitonta, vaikka molemmat voivat kasvaa puuta yhtä hyvin?
Vessi voisi muuten kommentoida sitä, että mikä on rauduskoivun elinkaari turvemaalla jos tuhkaa on laitettu 4000 kg/ha eli mille vuodelle kakkoslannoituksen pitäisi sijoittua. Mullahan oli sitä mänty-rauduskoivu-sekataimikkoa tuhkatulla suolla ja mietittiin sen tulevaisuutta tossa joskus syksypuolella.