Luonnonmateriaaleista valmistetut uudet eristeet toimivat hyvin, tuoreessa tutkimuksessa todetaan. Oulun ammattikorkeakoulun, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen hankkeessa selvitettiin kutterilastun, selluvillan, rahkasammalen ja turpeen sekä kahden koetuotannossa olevan turve-sammal-levytuotteen eristävyyttä ja ympäristövaikutuksia.

Kutterinlastu ja selluvilla ovat markkinoilla vakiintuneita eristemateriaaleja. Turvetta ja rahkasammalta on käytetty irtomateriaalina eristeinä perinteisessä puurakentamisessa, niistä ei kuitenkaan valmisteta kaupallisia tuotteita. Turpeesta sekä turpeen ja rahkasammalen sekoitteesta valmistetut levyeristeet ovat vasta Vapolla kehitysvaiheessa.

Eristävyydeltään parhaat materiaalit olivat rahkasammal, selluvilla ja turve-rahkasammallevy.

”Kaikki materiaalit osoittautuivat mittauksissa eristävyysominaisuuksiltaan käyttökelpoisiksi”, kertoo Luken tutkija Marja Jallinoja.

Kutterilastulla ja selluvillalla pieni ympäristövaikutus

Liiketoiminnallisia mahdollisuuksia kartoitettaessa kutterilastu erottui joukosta. Siitä valmistettuja lämpöeristetuotteita on jo markkinoilla, ja sahateollisuuden aitona sivuvirtana sillä on monia myönteisiä myyntiargumentteja. Lämpöeristämisessä kutterinlastulla on lisäksi pitkä perinne.

Kutterilastun ja selluvillan valtteja oli myös pienet ympäristövaikutukset. Sen sijaan levyeristeiden ympäristövaikutukset olivat testijoukon suurimmat. Turpeesta ja rahkasammalesta tehtyjen irtoeristeiden ilmastovaikutus ja energiankulutus olivat huomattavasti pienemmät kuin levytuotteilla, mutta silti moninkertaiset verrattuna selluvillaan ja kutterinlastuun.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.