Työryhmä pohtimaan Evon tiedekansallispuiston perustamista

Työryhmää vetää Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan varadekaani Atte Korhola.

Helsingin yliopiston vetämä työryhmä ryhtyy selvittämään tiedekansallispuiston perustamista. Tarkoitus on pohtia, miten tiedekansallispuisto voidaan luoda suomalaiseen lainsäädäntöön. Lisäksi tarkastellaan, millaisilla edellytyksillä Evon kansallispuisto voidaan perustaa niin, että alueella toimivien tahojen tarpeet otetaan huomioon.

Työryhmän tavoitteena on tehdä esitys, jonka pohjalta ympäristöministeriö voi ryhtyä valmistelemaan sellaista kansallispuistolakia, joka ottaisi huomioon tiedekansallispuiston tarpeet ja mahdollistaisi tiedekansallispuistonimikkeen käytön.

Tavallisen kansallispuiston lisäksi tarjolla tietoa tutkimuksesta

Tiedekansallispuiston perusajatus on, että tavanomaisten kansallispuistojen tarjoamien palvelujen lisäksi puistossa avataan tieteellisen tutkimuksen sisältöjä ja merkityksiä.

”Visiomme on, että Evon alueelle perustettaisiin tiedekansallispuisto, jolla saavutettaisiin merkittäviä tieteeseen, terveyteen, luonto-arvoihin, monimuotoisuuteen, kulttuurihistoriaan, talouteen sekä opetukseen ja tiedekasvatukseen liittyviä hyötyjä”, sanoo varadekaani Atte Korhola Helsingin yliopistosta.

Korhola on valittu työryhmän vetäjäksi. Työryhmään kutsutaan mukaan eri tahojen edustajia, myös alueen toimijoita kuullaan.

Evon metsäalue on kooltaan noin 8 000 hehtaaria. Se on eteläsuomalaisittain poikkeuksellisen laaja, yhtenäinen ja paikoin erämäinenkin vanhojen boreaalisten metsien alue. Talousmetsiäkin on, mutta ne voidaan jättää luonnontilaan tai lisätä monimuotoisuutta aktiivisin toimin. Alueella on jo ulkoilulainmukainen valtion retkeilyalue ja luonnonsuojelualueita.

Ympäristöministeriön kansallispuistoselvityksen pohjalta jatkotyöhön valikoituivat Sallatunturi ja Evon metsäalue viidestä aloitealueesta.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Luonto Luonto