Metsälaki uudistettiin vuonna 2014. Uudistus mahdollisti vaihtoehtoisia metsänkäsittelytapoja, mikä on tuonut käytännön metsätalouteen kaivattua joustavuutta, Tapion tuoreessa selvityksessä arvioidaan.

Merkillepantavaa kuitenkin on, että uusia käsittelytapoja on otettu käyttöön varoen. Esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen hakkuiden osuus on edelleen vähäinen: viime vuonna niitä merkittiin metsänkäyttöilmoituksiin reilulle 9 000 hehtaarille. Etelä-Suomessa jatkuvan kasvatuksen hakkuiden osuus oli 0,7 prosenttia ja Pohjois-Suomessa kolme prosenttia kasvatus- ja uudistushakkuista.

Uudistetun lain mukaan ylä- ja alaharvennuksia voidaan tehdä vapaasti maanomistajan toiveiden mukaan. Yläharvennusten osuus on jäänyt arvioiden mukaan vajaaseen kolmeen prosenttiin harvennuksista.

Lakiuudistuksessa uudistamisvaatimukset väljenivät. Uudistustöiden mahdollisista laiminlyönneistä on joitakin merkkejä, mutta seurantatietoa ei asiasta ole vielä riittävästi.

Selvitystä varten Tapio hankki aineistoa Suomen metsäkeskukselta, Luonnonvarakeskukselta sekä muutamilta yrityksiltä. Lisäksi haastateltiin metsäammattilaisia.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.