Uusi kasvihuonekaasulaskelma Lukelta joulukuun puolivälissä

Luonnonvarakeskuksen uusi maankäyttösektorin hiilinielun inventaario julkaistaan joulukuun 15. päivä. Julkistus saanee osakseen aiempaakin suurempaa huomiota. Näin siksi, että edellinen, vuoden 2023 inventaario tehtiin uusin laskentaperustein, jotka käänsivät maankäyttösektorin ja myös metsät hiilinielusta päästölähteeksi.

Huomiota lisää myös valtakunnan julkisuuteen noussut hiilinielukohu. Se sai alkunsa, kun Metsälehti paljasti, että Ruotsin metsien laskettiin sitoivat kymmeniä miljoonia tonneja hiiltä vuonna 2023.

Laskentaperusteet julki joulukuussa

Suomessa monet johtavat tutkijat, Helsingin yliopiston suometsätieteen professori Annamari Lauren etunenässä, ovat arvostelleet voimakkaasti Luken laskentatapoja ja laskennassa käytettyjä aineistoja.

Myös valtionhallinto noteerasi epäselvyydet. Maa- ja metsätalousministeriö pyysi Luken tutkimusprofessori Annika Kangasta selvittämään kasvihuonekaasulaskennassa käytettyjen laskentamallien perusteet.

Kangas osoitti niissä pahoja puutteita. Hän jättää raporttinsa havainnoistaan maa- ja metsätalousministeriölle joulukuussa vain pari päivää ennen kuin Luke julkistaa kasvihuonekaasuinventaarionsa.

Lisäksi valtio myönsi yli kahdeksan miljoonan euron rahoituksen kaksivuotiselle Hiket-hankkeelle, jossa maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöjä arvioidaan mittauksiin perustuvin menetelmin. Hankkeessa ovat mukana Helsingin ylipisto, Ilmatieteen laitos ja Luke.

Ensimmäisiä tuloksia Hiket-hankkeesta saadaan ensi vuoden syksyllä. Viimeistään hankkeen päättyessä 2027 voidaan tieteellisin perustein todentaa Luken kasvihuonekaasuinventointien osumatarkkuus.

Luken tutkimuspäällikkö Juho Mikolan mukaan joulukuussa julkaistava alustava kasvihuonekaasuinventaario sekä laskentamenetelmään tehdyt korjaukset julkaistaan yhtä aikaa joulukuussa.

Pitkä puutelista

Kaikkia vuoden 2023 inventaarion laskentaperusteissa osoitettuja ongelmia ja tarvittavia tarkennuksia ei viime vuotta koskevaan alustavaan inventaariolaskelmaan ole saatu mukaan.

”Monet tarkennusta vaativista kohdista ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden korjaaminen vaatii 1–2 vuoden tutkimushankkeen”, Kangas kertoo.

Merkittävimmät tarkennusta vaativista kohdista ovat biomassamalli, jolla lasketaan puuston kokonaisbiomassaa VMI:ssä puista mitattujen rinnankorkeusläpimittojen ja puun pituuksien perusteella. Biomassamallia käytetään metsämaan hiilinielun laskennassa.

Tarkentunut biomassamalli on vielä testausvaiheessa, joten se ei ole mukana vuoden 2024 alustavassa inventaariolaskelmassa.

Voimakkaimmin metsämaan hiilinieluun vaikuttava ja tarkennusta vaativa seikka on tieto ojitettujen suometsien turpeen hajoamisesta, joka vapauttaa hiilidioksidipäästöjä.

Hiket-hankkeessa pyritään luomaan menetelmä, jolla pohjaveden tason vaikutus turpeen hajoamiseen voidaan ottaa huomioon. Nykyisissä malleissa turpeen hajoamista ennustetaan pelkästään lämpötilan perusteella.

Myös puuston pitkän aikavälin kehitystä ennustavassa Mela-laskentamallissa on epäselvyyksiä, joista Luke tiedottaa tammikuussa.

Mela-mallia ei käytetä kasvihuonekaasuinventaariolaskennassa, mutta sitä käytetään metsien tulevaa hiilensidontaa kuvaavien ennusteiden laadinnassa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.