Ladataan...
Uusi laskuri tarkastelee puunkorjuun vaikutuksia metsien hiilivarastoon
On tärkeä ymmärtää eri toimien vaikutukset hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa, sanoo erikoistutkija Laura Saikku Sykestä.
Tilaajille
Anteeksi nyt, mutta en usko yhteenkään tekeleeseen missä on ollut Soimakallio mukana.
Otetaanko huomioon myös harvennuksesta johtuva jäljelle jääneiden puiden kasvulisäys. Entä vertaillaanko Suomen metsissä tehtävää hakkuuta ulkomaiden hakkuisiin. Nimittäin sama määrä hakataan aina. Ei kukaan jätä pyyhkimättä tai yhtään taloa jätetä rakentamatta vaikkei Suomessa hakattaisi puun puuta.
Laskurin käyttö on verrattavissa ajanvietteeseen koska ei pidä paikaansa todellisuudessa.
Kokeilin laskuria seur. arvoilla : e-puuhakkuu 1:nä vuonna 100 m³, vaikutusaika 100 v. 90% eh-puuta, 10 % kaupallista harvennuspuuta(?) . Lopputuloksena oli CO2-päästö 1 . vuonna n. 120 t. 100 vuoden aikainen vaikutus hiilivaraston pinenemiseen : 172 kg / MWh . (Siis e-sisältöä kohden laskettuna.)–> Ei ole mitään yhteyttä todellisuuden kanssa koska hiilivarastoa kertyy tukkipuihin (jotka jää kasvamaan e-puuharvennuksen jälkeen leimikolle) 100 vuodessa paljon enemmän kuin 1. vuonna hakattu 100 m³ e-puu sitä vähentää.
Yksi k-m³ puuta sis. n. 2 MWh energiaa. Miten sen yhden vuoden e-puun käytöstä on saatu kertymään 172 kg co2-päästö / MWh ??