Viime vuoden lopulla käynnistyneessä Unite-tutkimushankkeessa keskitytään metsien, ihmisten ja koneiden vuorovaikutukseen. Tavoitteena on muun muassa luoda uudenlaista liiketoimintaa, joka perustuu digitalisoituun ja pelillistettyyn metsäympäristöön. Haussa on myös entistä tarkempi tietoa metsien rakennepiirteistä.

”Tavoitteena on kehittää metsästä digitaalinen kaksonen”, Luonnonvarakeskuksen professori Annika Kangas kertoo. Hän vetää hankkeen metsätiedon hallintaa ja jalostusta koskevaa osaa.

Aiemmin metsätiedon keruu edellytti kallista maastotyötä, nyt uuden tekniikan – esimerkiksi laserkeilauksen ja droonien – avulla voidaan saada tietoa, jota aiemmin ei ollut edes mahdollista saada.

”Esimerkiksi latvusten kasvusta ei aiemmin ollut mahdollista saada tietoa, nyt sitä pidetään mahdollisena”, Kangas kertoo.

Tarkemman tiedon avulla on tarkoitus analysoida esimerkiksi metsien kehitystä kuvaavien simulaattoreiden ja mallien luotettavuutta ja tietoaukkoja. Nykyisissä simulaattoreissa on puutteita esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen ja monimuotoisuuden kehityksen arvioinnissa.

”Kasvun ennustaminen on aina vaikeata. Siihen liittyy niin monia tekijöitä, joita ei pystytä ennustamaan”, Kangas sanoo.

Jatkuva kasvatus ei ole tästä poikkeus. Siihen liittyy kuitenkin erityisiä pulmia.

”Suurin ongelma on uudistamisen ennustaminen: mitkä puut kuolevat ja miksi, entä paljonko tulee uusia taimia.”

Unite on tarkkaan ottaen Suomen akatemian rahoittama nelivuotinen lippulaivaosaamiskeskittymä. Laivaa kipparoi professori Jyrki Kangas Itä-Suomen yliopistosta, lisäksi mukana ovat muun muassa Luonnonvarakeskus, Maanmittauslaitos ja Tampereen yliopisto sekä joukko yrityskumppaneita.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.