Lapin ammattikorkeakoulu vetää tutkimushanketta, jossa selvitetään CLT-levyjen hyödyntämistä pehmeiden maiden puunkorjuussa. Tarkoitus on testata, voidaanko levyjä käyttää korjuukohteilla maaperän kantavuuden parantamiseksi ja tilapäisinä siltaratkaisuina esimerkiksi ojien ylityksiin.
Erilaisten siltarakenteiden tai levyjen käyttö mahdollistaa korjuun sellaisilla kohteilla, joilla se ei normaalisti onnistu muutoin kuin maan ollessa jäässä. Levyjen avulla voidaan maastovaurioita vähentää huomattavasti, hankkeesta arvioidaan. Siltarakenteiden tai levyjen ottaminen käyttöön vaatii kuitenkin tarkempia laskelmia, testaamista sekä pidemmällä tähtäimellä urakoitsijoiden kouluttamista niiden käyttöön.
Hankkeessa keskitytään CLT-levyihin eli ristiinliimattuun massiivipuuhun sen monipuolisten ominaisuuksien vuoksi. Teknisiltä ominaisuuksiltaan CLT haastaa betonin ja teräksen, sillä kantavuudeltaan se yltää teräksen tasolle ja on painoltaan viisi kertaa betonia kevyempää.
Osa testattavista CLT-levyistä valmistetaan tuotestandardin mukaisen puutavaran sijaan sahateollisuuden sivuvirroista. Näin saadaan tietoa siitä, miten materiaalitehokkuutta ja kannattavuutta levyjen valmistuksessa voitaisiin lisätä.
Uusille korjuuratkaisuille on tarvetta, sillä ilmastonmuutoksen arvioidaan pidentävän kelirikkoaikoja ja siten tuovan haasteita turvemaiden puunkorjuuseen.
CLT maanpinnan kantavuuden vahvistajana puunkorjuussa -hanke päättyy maaliskuussa 2023. Lapin AMK:n lisäksi mukana ovat Suomen metsäkeskus, Kemin Digipolis Oy ja Luonnonvarakeskus sekä alan yrityksiä.
- Lisää aiheesta: CLT & LVL – puurakentamisen tulevaisuus
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Miten risutukki toimisi !
Tai perinteinen vaneri?
Joskus on tutkittu puulankuista tehtyjen vastaavien rakenteiden toimivuutta. CLT-levyt on varmaan kestävämpiä tuohon tarkotukseen kuin massiivipuulankut.
Aika tasainen pitää olla, etteivät levyt hajoaisi koneen painosta. Jos levy olisi 5 cm paksu, niin kilometrille ajouraa tarvittaisiin 200 m3. Jos ajouria olisi 20 metrin välein, niin harvennuspuuta a 50 m3/ha kertyisi 100 m3. Aika kallista hommaa systemaattisesti käytettäessä. Vaikka siis käytön jälkeen perättäisiin pois.
Eri asia on hoitaa joku erityisen pehmeä kohde. Ennen niissä käytettiin telalavoja, joissa puukerrokset olivat ristiin ja päällä maata.
Osin vanha keksintö, ruotsissa arkipäivää ja osin vaatimuksena kuljettaa vähintään kahta siltalevyä kuormatilassa työmaalle, sillä pääsee ojista puroista yms, lyhyistä pehmeiköistä yli, peitetään havuilla, ettei telat riko. Ei ole tarkoitus kaikkia uria peittää… 6 m vakio levy menee kuormatilaan hyvin.