100 vuotta mäntysuopaa

Huippusuositun puhdistusaineen alkutaipaletta värittävät räjähdykset ja myrkytykset.

Tehdastyöläiset paloittelivat ja veivät mäntysuopapalasia pakattaviksi vuonna 1956 Enso-Gutzeitin Imatran tehtailla. (Kuvaaja: Enso-Gutzeit Oy, keskushallinnon arkisto)

Mäntysuovan teollinen valmistus alkoi Kotkassa tasan sata vuotta sitten. Enso-Gutzeitin insinööri ja kemisti Alfons Hellström tutkimusryhmineen keksi, kuinka mäntyöljyä pystytään tislaamaan mäntysellusta. Kun sekaan lisättiin lipeää, seulottua soodaa ja fosfaatteja, olivat mattopyykkäreiden suosikiksi nousseen mäntysuovan ainekset kasassa.

Teollisuus sai jalostettua tuotannosta syntyviä jätteitä tuotteeksi. Kotitalouksille kotimainen mäntysuopa tarjosi kalliille tuontisaippualle edullisen vaihtoehdon eikä saippuaa ollut enää välttämätöntä keittää teurasjätteistä ja lipeästä, kuten 1920-luvulla yleisesti oli tapana.

Johtaja oli torpata hankkeen

Aivan ongelmitta mäntysuovan kaupallisen valmistuksen aloitus ja sitä edeltänyt Kotkan sulfaattitehtaan sivutuoteosaston perustaminen eivät kuitenkaan sujuneet. Koko tehdashanke oli kaatua jo ennen syntyään silloisen johtajan konsuli Alexander Gullichsen nuivaan asenteeseen.

Hellström sai maanitella lupaa muun muassa tärpättiä ja metyylialkoholia jalostavalle tehtaalle kolme vuotta. Huonoista aikaisemmista kokemuksistaan johtuen konsuli piti kaikkia insinöörejä suuremmassa tai pienemmässä määrin huijareina. Etenkään kemistit eivät konsulin mukaan olleet alkuunkaan luottamuksen arvoisia. Lopulta kollegoiden taatessa Hellströmin rehellisyyden sopimus heltisi heinäkuussa 1911.

Hellströmistä tuli jalostustehtaan johtaja vuosiksi 1911–1945. Samaisessa tehtaassa kaksi vuotta sen perustamisen jälkeen Hellström keksi mäntysuovan.

Tislaaja pelastautui ikkunasta

Jalostustehtaan alkuvuosina sattui ja tapahtui. Tuohon aikaan ei tiedetty metyylialkoholia tislatessa syntyvän metyylisulfidin myrkyllisyydestä ja räjähdysherkkyydestä puristuksessa. Tehtaalla räjähti ensimmäisen kerran, kun sähköllä käyneen moottoripumpun kipinät sytyttivät ilmaan sekoittuneet kaasut tärpätinpuristuslaitoksen kellarissa.

Tislaajalta paloivat kasvot ja kädet ja vaatteet putosivat päältä kuin tuhkana”, Hellström muisteli tehtaan alkutaivalta vuonna 1937 ilmestyneessä Enso-Gutzeit­-Tornator-jäsenlehdessä.

Toisella räjähdyskerralla tislaaja heittäytyi ulos ikkunasta viereiselle matalammalle katolle ja siitä edelleen seuraavalle matalammalle kattotasanteelle ja säilyi täysin vahingoittumattomana.

Pahimpia olivat kaasumyrkytykset. Yksi ja toinen uinahti joksikin minuutiksi raakatärpättiastian yllä”, Hellström kirjoitti.

Hellström itsekin oli menettää henkensä mentyään pelastamaan betonisäiliön pohjaa puhdistamassa ollut työntekijäänsä. Työntekijä menehtyi kaasuihin, mutta tajuntansa menettänyt Hellström ehdittiin nostaa säiliön pohjalta ajoissa ylös.

Hiusten ja veneiden pesuun

Mäntysuovan valmistus aloitettiin jalostustehtaalla seitsemän vuotta keksimisensä jälkeen vuonna 1920. Se kasvatti nopeasti suosiotaan. Vuonna 1927 tehtaan vuosituotanto oli jo miljoona kiloa.

Alkuun mäntysuopaa valmistettiin palana. 1930-luvulla keksittiin uusi tuote mäntysuopaliuos, joka saavutti sekin heti suuren suosion. Sotien jälkeen elettiin mäntysuovan kultakautta, ja suopaa myytiin useampi miljoona kiloa vuodessa.

Mäntysuovan käytössä vain mielikuvitus oli rajana. Enso-Gutzeitin vanhoista mainoksista käy ilmi, että mattojen pesun lisäksi mäntysuovalla oli lukemattomia muita käyttötarkoituksia. Mäntysuovalla liukastettiin rukin pyörät, voideltiin sukset, pestiin veneet ja pyykki, hoidettiin ihoa ja puunattiin koiria.

Aikaisemmin mäntysuopa oli vakiovaruste mattolaituripyykissä. Nykyään tiedetään, että sen hartsihapot ovat kaloille vahingollisia ja oikeita käyttöpaikkoja ovat viemäröidyt mattojenpesupaikat.

Mäntysuovan pakkaus ja myynti siirtyivät Enso-Gutzeitilta Hackmanin tytäryhtiölle Havi Oy:lle vuonna 1984. Havilla mäntysuovan valmistus ehti olla vuoteen 1997, jolloin saksalainen Henkel Oy osti tuotemerkin.

Edelleen moni luottaa mattopyykillä kotimaiseksi miellettyyn merkkiin. Tosin nykyisin Havu Mäntysuopapalan valmistusmaaksi kerrotaan Latvia ja Havu Mäntysuopaliuoksen valmistusmaaksi Tanska.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 12/2020.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Tekniikka Tekniikka

Blogit ja Kolumnit