Puuta pohjoisesta

Pohjois-Suomen Metsämarkkinat vastaa kasvavaan puunkysyntään, mikäli sitä tulee.

Ympyrä sulkeutui kun Lapista matkaan lähtenyt Mika Säynäjäkangas siirtyi ensimmäistä kertaa töihin Lappiin. (Kuvaaja: Juha Ollila)

Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy:n (PSMM) toimitusjohtajana vuodenvaihteessa aloittaneen Mika Säynäjäkankaan päivät kuluvat tien päällä ja asiakkaiden luona.

PSMM toimittaa puuta kahdelle-kolmellekymmenelle laitokselle Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa, ja saattaa puuta mennä junalla tai laivalla kauaskin.

”Laaja kirjo isoista integraateista pienempään sahateollisuuteen ja metsäenergian käyttäjiin saakka.”

Pohjoisesta, muttei ihan pohjoisimmasta

PSMM:n omistajina on parikymmentä pohjoissuomalaista metsänhoitoyhdistystä ja pari isoa yhteismetsää.

PSMM on myyntikanava yhdistysten korjuupalvelun puulle, ja sillä on myös omaa puunostoa suoraan metsänomistajilta niillä alueilla, minne yhdistysten korjuupalvelu ei ulotu.

”Olisi vaivalloista jos parikymmentä yhdistystä ottaisi yhteyttä jalostuslaitokseen. PSMM:n avulla korjuupalvelun puuta saa yhdeltä myyjältä. Metsänomistajille luomme lisäarvoa sitä kautta, että PSMM on yksi ostaja lisää.”

Ihan ylimmässä Lapissa PSMM ei toimi. Se on logistisesti kaukana, mutta myös luontoasioilla on merkitystä. Asiakkaat eivät halua puuta kiistanalaisilta alueilta.

Kaivosteollisuus nappaa kuljettajia

Säynäjäkangas ei kommentoi yksittäisiä asiakkaita eikä sano juuta eikä jaata mahdollisesta toimitussopimuksesta Metsä Boardin mahdolliselle Kemin biotuotetehtaalle.

”Jos Pohjois-Suomeen tulee uusia tehtaita, niin se nostaa hakkuumääriä ja vaikuttaa kaikkiin toimijoihin. Olemme kasvussa mukana, jos uutta käyttöä syntyy.”

Korjattavaa riittää, sillä Lapissa on käyttämätöntä hakkuureserviä ja ilmastonmuutos kiihdyttää metsien kasvua suhteellisesti eniten Pohjois-Suomessa.

Säynäjäkankaalla on aito huoli, saadaanko hakkuuketjuihin lisäresursseja. Asialla on Lapissa oma ulottuvuutensa, sillä kuljettajia siirtyy työtä tasaisesti tarjoavaan kaivosteollisuuteen.

Ruotsiin kolmannes

PSMM:n kaikkiaan lähes miljoonan kuutiometrin puuntoimituksista kolmannes menee Ruotsiin. Kaupankäynnin valuutta on euro.

”Yksioikoisesti ei voi sanoa, että Ruotsista saisi paremman hinnan. Aika-ajoin saa, mutta ei aina.”

Puutavaralajien mitoissa ei ole eroa, mutta tilavuus lasketaan eri tavalla. Suomessa tilavuus mitataan kuoren päältä, Ruotsissa taas käytetään kuorettomia kuutioita. Ruotsissa on erillinen mittausorganisaatio, joka mittaa kauppaerät, mutta joskus kauppa tehdään suomalaisilla kuorellisilla mitoilla.

Säynäjäkankaan tuntuman mukaan FSC-sertifikaatti on Ruotsissa tärkeämpi, ja sitä Suomesta saa isoilta yhteismetsiltä.

Energiapuupotentiaali kuitupuumitassa

Energiasektori on murroksessa. Turve on supistuvalla uralla ja sitä korvataan puulla.

PSMM ei varsinaisesti korjaa tai välitä energiapuuta, mutta joskus energialaitos pystyy maksamaan kuitupuusta parhaiten.

”Helpot energiapuukohteet ovat jo käytössä ja kemeraleimikoiden kuutiomäärät ovat pieniä. Jos määriä halutaan merkittävästi kasvattaa, niin puu tulee järeämpien harvennusten kuitupuusta.”

Takaisin Lappiin

Säynäjäkangas on työskennellyt pitkään metsäteollisuudessa ja energiasektorilla, mutta yksityismetsien puoli on uusi ulottuvuus.

”Tunnen asiakkaiden maailman kohtuullisen hyvin ja uskon, että sitä kautta on annettavaa.”

Säynäjäkangas on syntyjään lappilainen, joka asettui Jyväskylään. Perhe asuu siellä edelleen, mutta Säynäjäkankaan viikot menevät pohjoisessa.

”Ensimmäistä kertaa olen Lapissa töissä, 23 vuotta meni muualla. Kilometrejä tulee, mutta vielä ei ole tuntunut raskaalta ja työ on liikkuvaa joka tapauksessa.”

Julkaistu Metsälehdessä 12/2020

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa

Keskustelut

Kuvat