6 kysymystä erikoispuulajeista

Erikoispuiden kasvatus on omatoimisen metsänomistajan laji. Huipputuloja voi tulla, mutta niiden varaan ei kannata laskea.

Lehtikuuset, kuten kuvan siperianlehtikuuset, talvehtivat lehdettöminä. (Kuvaaja: Teijo Nikkanen Luke)

1 Mitä muita puulajeja kuin perinteistä mäntyä, kuusta ja koivua Suomessa voi kasvattaa?

Talousmielessä kyseeseen tulevat havupuista lähinnä siperianlehtikuusi, kontortamänty ja douglaskuusi sekä lehtipuista haapa, hybridihaapa, visakoivu, tammi ja tervaleppä. Myös muita lehtikuusilajeja, pihtoja, serbiankuusta ja makedonianmäntyä voi kokeilla.

2 Missä päin Suomea erikoispuulajeja voi viljellä?

Siperianlehtikuusta ja kontortamäntyä voi kasvattaa pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta ympäri maata.

Douglaskuusi viihtyy parhaiten maan eteläosissa, mutta hyvällä kasvupaikalla se voi menestyä Jyväskylän pohjoispuolellakin. Haapa- ja hybridihaapa ovat Etelä- ja Keski-Suomen puulajeja.

Visakoivukin kasvaa parhaiten Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta sopivalla kasvupaikalla se pärjää Oulujärven korkeudelle. Tammi ja tervaleppä ovat eteläisen Suomen puulajeja.

3 Millaiselle kasvupaikalle erikoispuulajit sopivat?

Erikoispuulajit ovat pääosin rehevien kasvupaikkojen lajeja. Kasvupaikan tulisi olla vähintään tuore kangas, mieluummin lehtomainen kangas tai lehto. Monet erikoispuulajit ovat Suomessa ilmastollisesti äärirajoilla, joten kasvupaikan merkitys korostuu.

Erikoispuulajit ovat pääasiassa kivennäismaiden lajeja. Kontortamänty pärjää turve- ja savimaillakin, ja tervaleppä viihtyy rehevillä turvepelloilla.

4 Mikä erikoispuulajeista on Suomessa suosituin?

Siperianlehtikuusi. Sen voi metsätaloudessa rinnastaa kotimaisiin puulajeihin. Siperianlehtikuusen viljelyyn on tarjolla kotimaista jalostettua siementä, ja taimitarhoilla riittää siperianlehtikuusen taimia. Lisäksi siperianlehtikuusta viljellään ympäri Suomea, joten paikalliset metsäammattilaiset osaavat auttaa esimerkiksi sopivan kasvupaikan valinnassa.

5 Miten siperianlehtikuusta kasvatetaan?

Kuitupuun kokoisella siperianlehtikuusella ei juuri ole kysyntää, joten siperianlehtikuusta kannattaa kasvattaa sekametsikössä. Sekapuuksi käyvät esimerkiksi kuusi ja koivu. Sekapuuna kasvatettavia lehtikuusia istutetaan hehtaarille 400–600 kappaletta. Niiden annetaan järeytyä tukkipuun kokoisiksi, ja harvennushakkuissa poistetaan lähinnä sekapuita.

Siperianlehtikuusi tarvitsee paljon valoa, joten harvennukset on tehtävä ajallaan. Puita on myös pystykarsittava.

6 Millainen kasvatettava kontortamänty on?

Kontortamännyn kasvatus ei juuri poikkea perinteisen männyn kasvatuksesta. Taimivaiheessa kontortamänty tosin kasvaa tavallista mäntyä nopeammin ja saavuttaa rehevillä mailla päätehakkuuiän 50–70 vuodessa.

Kontortamänty on niin oksikasta, että sitä on Suomessa kasvatettu lähinnä kuitupuuksi. Ruotsissa kontortamäntyä viljellään huomattavasti enemmän. Siellä sille on perustettu siemenviljelyksiä, joten metsänviljelyyn on saatavilla jalostettua siementä.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 1/2017

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat