Ladataan...
7 kysymystä hirvieläintuhojen torjunnasta
Puut kuuluvat hirvieläinten ruokavalioon, teki metsänhoidossa mitä tahansa. Näillä konsteilla syöntituhojen vaikutusta voi yrittää lieventää.
Tilaajille
Eräs konsti on luonnollisestikin kasvattaa enemmän mäntyjä, jolloin hehtaarikohtaiset vahingot ovat pieniä ja eivät siis haittaa metsänkasvua.
Jastkuvan kasvatuksen metsässä on vähänlaisesti mäntyä. Syöntipaine kylläkin lisääntyy mitä enemmän taimet ovat varjossa.
Meillä on erimerkiksi tapaus, jossa männikkö oli harvennettu suojuspuuasentoon n 180 runkoa/ha. Paikoin syntyi mäntytaimikko, jossa hirvet söivät aika suuren osan männyistä. Viereisen normaalissa harvuudessa olleilla siemenpuilla ksasvatettu taimikko sai olla täysin rauhassa.
Meillä on kuusenistutusaloja, joista joillakin sekaan syntyneet luontaiset männyt ovat saaneet kasvaa rauhasssa. Tpoisista on kaikki männyt syöty. Voisiko olla, että, missä syödään on typpeä vähemmän?
Kiertelin kevättalvella 2019 mänty- tai sekataimikoita. Silloin niissä ei ollut yhtään hirvenjälkiä vaikka ne kulkivat taimikoiden vierestä. Kaikki ruokailu oli tapahtunut 3-tai 4-kehitysluokan metsissä. Olisivalko uuman kesän 2018 seurauksena aukkojen männyt olleet niin pihkaisia, detteivät maistuneet hirville?
Jollain pahalla hirvituhoalueella kannattaisi varmaankin tutkia typpilannoituksen vaikutusta mänytyjen maistumiseen hirville.
Eiköhän se ole tarpeeksi tehokas metsästys, jolla voi estää taimikkovahingot parhaiten. Hirvenmetsästys tulisi vapauttaa pinta-ala vaatimuksista. Riistahallinto toimii suomessa erittäin huonosti tai ei lainkaan.
Hirvi pelkää sattuneesta syystä ihmistä, susipelkoakin on. Joka tapauksessa talvella ravinto on pääasiassa mänty.
Meillä on tämä ongelma talvehtimisalueiden männyntaimikoissa.
Hirvet napsivat kyllä ison metsän alla olevat taimet (jatkuvakasvatus!), eikä sitä voi estää, mutta on keskityttävä normaaleihin taimikoihin.
On innovoinnin paikka miten hirvi saadaan välttämään taimikot:
– varhaisperkaus kunnolla, lehtipuut kokonaan pois
– jätetään ”särkymisen” varaa
– käytetään trico-karkotetta ja muita konsteja niin että hirvi yhdistää ne ihmiseen
– väljennetään taimikkoa harkiten useampaan kertaan
– pidetään hirvikanta kurissa, tämä on tärkeintä, sillä nykyinen hirvieläinten paapominen ja lihakarjana kasvattaminen on järjetöntä
– jos on mahdollista saada hanhet pysymään poissa peltolohkoilta, saadaan varmasti hirvet kiertämään taimikon