Ajankohtainen | Virvatulia ja yllättäviä aarteita

Finlandia-voittajan metsäretkiltä syntyi luontohavaintoja ja tunnelmia yhdistävä Luontopäiväkirja.

Kirjailija Anni Kytömäki osti ikkunastaan näkyvän kotimetsän ja perustaa siitä suojelualueen. Metsällä on ollut suuri rooli Finladia-palkitun kirjailian teosten synnyssä.
Kirjailija Anni Kytömäki osti ikkunastaan näkyvän kotimetsän ja perustaa siitä suojelualueen. Metsällä on ollut suuri rooli Finladia-palkitun kirjailian teosten synnyssä.

Kirjailija ja Finlandia-voittaja Anni Kytömäki on helpottunut. Koti-ikkunan takana seisovat jykevät puut, pehmeät sammalet sekä kalliot siirtolohkareineen jäävät pysyvästi rauhaan. Aikanaan kirjailija Väinö Linnan omistama metsä tuli myyntiin syksyllä, ja Kytömäki osti sen. Nyt omissa oloissa eläneestä metsästä tulee seitsemän hehtaarin suojelualue.

”Olen löytänyt sieltä kaksi harvinaista jäkälääkin: raidankeuhkojäkälää ja pohjankorvajäkälää. Ne ovat kuin virvatulia metsän siimeksessä, jotakin yllättäviä aarteita”, Kytömäki kuvailee.

Suojeltava metsä on yksi paikoista, jonne Kytömäki on tehnyt metsäretkiä, kerännyt havaintoja ja etsinyt rauhaa. Luonto on läsnä Kytömäen kirjoissa ja sillä on romaaneissa oma roolinsa. Metsässä kuljetuista hetkistä sekä lapsuuden luontokokemuksista kumpuaa myös Luontopäiväkirja. Teos kertoo vuodenajoista, luonnosta, päähenkilön Katin elämänvaiheista sekä pohtii ihmisen asemaa eliökunnassa. Kirjasta ilmestyi juuri toinen, Mari Tuomisen kuvittama painos. Metsällä oli senkin synnyssä olennainen osansa.

”Oma ego himmenee metsässä kulkiessa ja alan ajatella kaikkea muuta. Se on oikeastaan mielentila, joka on välttämätön, jotta pystyy keksimään tarinoita.”

Vieraita Norjasta

Kytömäki on koulutukseltaan luontokartoittaja ja kulkenut lapsesta asti metsissä. Tästä huolimatta Luontopäiväkirjaa kirjoittaessa lähes joka kuukausi luonnosta löytyi jotain ennen kokematonta.

Erityisesti kirjailijan mieleen ovat painuneet saukon liukujäljet järven jäällä sekä öinen lehtopöllön ääntely, joka muistutti kimakkaa koiran haukkua.

Marraskuussa sammalten loisto, lehtensä pudottaneet puut yksityiskohtineen sekä lempeä matala valo puhuttelevat kirjailijaa.

”Kun ympäröivä maailma ikään kuin himmenee ja sammuu, alkaa sisällä syntyä jotain. Silloin yleensä alkaa tulla päässä tilaa kuvitellulle ja olemattomalle, fiktion kirjoittamiselle.”

Luontopäiväkirjassa eletään kuukausia päähenkilön Katin pohdintojen ja havaintojen kautta, mutta kirjan lopussa on kysymyksiä ja tilaa lukijan omille ajatuksille. Kytömäki kannustaa hidastamaan tahtia ja havainnoimaan ympäröivää luontoa entistä tarkkasilmäisemmin ja -korvaisemmin. Näin voi yllättyä ja oppia uutta.

Haastatteluaamuna Kytömäki ilahtui nähdessään läheisellä pienellä koskella Norjasta tulleen vieraan. Koskikara hyppi rantakivillä etsien ruokaa virtavedestä.

”Käyn koskea usein katsomassa, mutta on ihan eri tunnelma, kun siellä on joku toinenkin paikalla.”

Metsälehti on osa Luontopäiväkirjan kustantanutta Tapio-konsernia.

ANNI KYTÖMÄKI

  • 42-vuotias kirjailija
  • Syntynyt Ylöjärvellä, asuu Hämeenkyrössä.
  • Voitti vuonna 2020 Finlandia-kirjallisuuspalkinnon kirjallaan Margarita
  • Sai vuoden 2023 alusta viisivuotisen taiteilija-apurahan ja kirjoittaa neljättä romaaniaan
  • Perheeseen kuuluu metsätalousinsinööriksi juuri valmistunut puoliso
  • Harrastaa haitarin ja pianon soittoa sekä kävelyä.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Luonto Luonto

Kuvat