Puulajipuisto vahvistaa monimuotoisuutta ja luontoyhteyttä

Metsänomistaja Johanna Teräväinen päätti perustaa oman puulajipuiston eli arboretumin, jotta voisi sen avulla vahvistaa luontoyhteyttä ja metsän monimuotoisuutta. Haaveena on myös päästä tekemään vastoja mahdollisimman monesta puulajista. “Eniten kiinnostaa kaikki!”

(Kuvaaja: Johanna Teräväinen)
(Kuvaaja: Johanna Teräväinen)

Olen pidemmän aikaa ollut kiinnostunut puulajeista ja minulla on tiettyjä puita, joihin olen kiintynyt jo lapsesta asti. Näistä olenkin jo aiemmin kirjoittanut tänne blogiin. Vuosien varrelta monen opin ja oivalluksen summana sekä muiden metsänomistajien esimerkistä olen päättänyt perustaa oman puulajipuiston eli arboretumin. 

Tammikuussa kirjoitin metsänhoidollisia linjauksiani, joissa tutkailen omia mahdollisuuksiani vaikuttaa ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja luontoyhteyteen metsänomistamisen kautta. Puulajipuisto on menetelmä, jolla voin puu kerrallaan vaikuttaa moneenkin asiaan metsäpalstallani ja pihapiirissä.

(Kuvaaja: Johanna Teräväinen)
(Kuvaaja: Johanna Teräväinen)

Puulajipuisto vahvistaa monimuotoisuutta ja luontoyhteyttä

Kuuntelin viime vuonna Tapion Metsäntuntijat-podcastia, jossa oli aiheena metsänjalostus apuna ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Podcast havahdutti minut ajattelemaan, kuinka yksipuolisesti metsissämme on eri puulajeja ja kuinka istutuksia suunnitellessa helposti valitaan kuusi tai mänty. Harmittelin, etten ollut tajunnut asiaa aiemmin, sillä olisin ehdottomasti halunnut miettiä eri vaihtoehtoja aiemmin istutetuille parille pienelle aukolle pelkkien kuusen ja männyn sijaan. Metsänhoidon suositukset -sivustolla on hyvin avattu kasvupaikkoja ja niihin sopivia puulajeja. 

Päätökseni puulajipuiston perustamiseen sinetöi osallistumiseni Pölyttäjät ja metsien luonnonhoito -koulutukseen, jossa kerrottiin esimerkiksi kukkivien puiden merkityksestä pölyttäjille. Tämänhän minä voin helposti tehdä, säästää ja istuttaa puita lisää.

(Kuvaaja: Johanna Teräväinen)
(Kuvaaja: Johanna Teräväinen)

Perinnesaunottaja-opiskelujen myötä olen rakastunut puiden kulttuuriseen ja mytologiseen merkitykseen, hoitaviin vaikutuksiin ja vihtomiseen eri puulajien vastoilla. Oletko ajatellut, että melkein millä tahansa puun lehvällä voi vihtoa? Vaahteralla, pihlajalla, pajulla, tammella, männyllä, lehmuksella, lepällä, haavalla, lehtikuusella. Jokaisella on oma tuntumansa ja väkensä. Osana tuloja metsästä -projektiani, hyvin pitkällä aikavälillä, toivon saavani omasta metsästä yhä useampia erilaisia vastoja.

Puulajipuistot onkin suosittuja

Naismetsänomistajien LadyForest Facebook-ryhmässä avasin keskustelua aiheesta ja sain hyviä vinkkejä, kuten istuttaa vuosittain yhden uuden lajikkeen, pieniä taimia saa edullisemmin kuin isoja ja taimet kannattaa suojata tuholaisilta. Syksyllä voi olla järkevämpää istuttaa kuin kesällä, niin voi säästyä taimen kastelulta. Yllättäin todella monella metsänomistajalla on oma puulajipuisto ja joillakin on valtavan paljon puulajeja. Moni on myös rohkeasti istuttanut metsäänsä jalopuita ja muita puulajeja enemmänkin kuin yksittäisiä puita. Hienoa kuulla näitä tarinoita! 

Jotkut metsänomistajat olivat kasvattaneet taimia myös itse. Lapsena kotonani ja 4H-kerhossa kasvatimme kuusentaimia ja osa näistä istutettiin meidänkin kotimetsään. Meillä on omenapuita, joita on kasvatettu siemenestä. Viime vuonna äitini laittoi kasvamaan Pinjan, mutta sitä tuskin voi istuttaa ulos Suomessa.

(Kuvaaja: Johanna Teräväinen)
(Kuvaaja: Johanna Teräväinen)

Luin myös Perusta oma arboteum-kirjan, josta sai hyviä vinkkejä. Erityisesti pidin ajatuksesta, jossa perheen kesken tehtiin kesäretki taimistolle, yhdessä valittiin puu ja istutettiin se. Näin syntyy mukavia yhteisiä muistoja ja se vahvistaa niin lasten kuin aikuisten luontosuhdetta ja kunnioitusta luontoa kohtaan.

Toteutussuunnitelma – eniten kiinnostaa kaikki

Huomaamattani olinkin jo aloittanut projektini. Viimeisen neljän vuoden sisään olemme istuttaneet kaksi uutta puuta, tammen ja purppuratuomen syntymälahjana lapsilleni, sekä kuusi uutta pensasta. Taulukoin meiltä löytyvät 21 eri puulajia sekä 13 eri lajin pensasta. Tämähän on hyvä alku! 

(Kuvaaja: Johanna Teräväinen)
(Kuvaaja: Johanna Teräväinen)

Ajatukseni on, että istuttaisin puita ja pensaita ripotellen eri paikkoihin suosituimpien kulkureittiemme varrelle, laavun ympäristöön ja asuintalon läheisyyteen metsänlaitaan. Lähettyvillä on pieni peltokaistale, jota voisi hyödyntää ainakin osittain tähän. Tätä täytyy selvitellä ja pohtia, muitakin ajatuksia sen käytölle on. Tavoitteena olisi yksi uusi puu vuodessa. Kiinnostavia ovat muun muassa liuskelehtiset variaatiot vaahterasta ja koivusta, kukkivat puut, satoa tuottavat puut ja pensaat ja erilaiset havut. Eniten kiinnostaa kaikki!

Puulajipuistosta teen kartan, johon merkitsen puut ja niiden mytologiasta ja muuta kiinnostavaa tietoa mitä liittyy puuhun, sen valitsemiseen ja istuttamiseen. Puut kannattaa merkitä myös digitaaliseen metsänhoitosuunnitelmaan.

Olisikin mielenkiintoista kuulla, onko sinulla puulajipuistoa ja mitä vinkkejä sinulla on takataskussa? Oletko ripotellut puita pitkin metsää vai ovatko ne selkeällä alueella?

Innostunein terveisin,

Johanna

  • Lue Johannan aikaisemmat blogitekstit täältä.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Luonto Luonto

Keskustelut

Kuvat