CLT & LVL – puurakentamisen tulevaisuus?

Massiivipuisten rakennuslevyjen valmistukselle povataan huimia kasvulukuja, kun puurakentaminen yleistyy. Mikä merkitys kirjainyhdistelmillä on suomalaisen puun jalostukselle?

Stora Enso valmistaa CLT:tä muun muassa Ybbsin tehtaalla Itävallassa.

Puurakentamisen kansainvälinen kasvu on nostanut myös Suomessa puheeksi kaksi kirjainyhdistelmää: LVL:n ja CLT:n. Molemmissa on kyse rakentamiseen käytettävistä puuelementeistä tai -levyistä, jotka valmistetaan liimaamalla puuta päällekkäin. LVL:ssä liimataan viiluja, CLT:ssä lautoja.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Puutuoteteollisuus ry:n mukaan niin CLT:n kuin LVL:n tuotantokapasiteetit kaksinkertaistuvat Euroopassa vuoteen 2019 mennessä. Kuulostaa huimalta, mutta mikä merkitys tällä on suomalaiselle puunjalostukselle?

Ainakin puurakenteet kannustavat siihen, että pelkän raaka-ainetuotannon ohella Suomessakin voitaisiin tehdä enemmän pidemmälle jalostettuja puutuoteratkaisuja. Hiilidioksidin sitominen pitkäksi aikaa puurakenteisiin on hyödyllistä myös ilmaston kannalta, ja tulevaisuudessa ilmastonäkökulman tärkeys tuotteiden valmistuksessa vain kasvaa.

Sivulautaongelmaan helpotusta

LVL on rakennusteknisesti vaativampien rakennusten materiaali kuin CLT. Näin kuvaa nousussa olevien puurakenteiden eroa Luken tutkimusprofessori Erkki Verkasalo.

LVL:n valmistus lisää järeiden kuusitukkien kysyntää Suomessa. CLT kasvattaa puolestaan myös pienempien tukkipuiden markkinoita, sillä sen valmistukseen käy myös keskikokoinen tukkitavara.

“CLT:n valmistukseen voidaan käyttää keskilaatuista tai alemman keskilaadun mänty- ja kuusisahatavaraa. CLT-tuotannon kasvu tietää uusia markkinoita huonoista tukeista saatavalle sahatavaralle ja sivulaudoille, jotka ovat sahojen ongelma-artikkeli”, Verkasalo sanoo.

LVL-investoinnit voivat Verkasalon mukaan lisätä lähinnä kuusitukin kysyntää Suomessa 200 000–300 000 kuutiota. CLT-laitosten vaikutus puunkäyttöön on pienempi.

“Jos CLT-investoinnit tuovat esimerkiksi 100 000–150 000 kuutiota uutta markkinaa kotimaiselle sahatavaralle, se on jo hyvä tulos.”

Hitaasti kasvava puuaines valtti

Suomalaisten LVL- ja CLT-levyjen lähtöasemat puurakennebuumiin ovat erilaiset. LVL:n tuotannossa Metsä Group on Euroopassa markkinajohtaja. Suomalaiset CLT-laitokset ovat puolestaan pieniä, ja CLT-rakentamisen ketju on alkutekijöissään verrattuna esimerkiksi tuotteen emämaahan Itävaltaan.

“LVL:llä on hyvät näkymät laajentaa puulevyjen käyttöä vaativassa rakentamisessa, kuten silloissa tai suurissa liike- ja hallirakennuksissa”, Verkasalo sanoo.

Kotimaisen CLT-tuotannon ensitavoite on saada koko tuotantoketju kuntoon rakennussuunnittelusta lähtien.

“CLT on joustava ja helppo tapa lähteä liikkeelle puurakentamisen lisäämisessä. Se pohjautuu elementteihin, joista voidaan tehdä korkeita rakennuksia”, Verkasalo kertoo.

Suomalainen puu on hänen mukaansa erinomainen raaka-aine lujuutta vaativaan järeämpään puurakentamiseen.

“Metsänkasvatuksessa pitää huolehtia siitä, ettei puiden kasvunopeus ainakaan ylenmääräisesti kiihdy. Suomalaisen puun kilpailuvaltteina rakentamisessa ovat edelleen suhteellisen korkea puumateriaalin tiheys, hyvä mitta- ja muotopysyvyys sekä säänkestävyys.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 23/2017.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Tekniikka Tekniikka

Blogit

Tuloksia ei löytynyt