Ennen & nyt | Toinen väärällä paikalla

Kuusi kesää sitten taimet olivat samanmittaiset. Nyt mänty on kaksin verroin istutuskuusta pidempi.

Luonnon synnyttämä männyntaimi ja istutuskuusi olivat samanmittaisia noin metrisiä puunalkuja keväällä 2017.

Metsälehdessä julkaistiin keväällä 2017 juttu, jossa epäiltiin istutuskuusten päätyneen väärälle kasvupaikalle. Kaakkoissuomalaisen hakkuuaukon reunassa, karussa rinteessä kasvaneet kuusentaimet olivat yltäneet 7-vuotiaina vain metrin korkuisiksi.

Saman aukon toiseen laitaan istutetut kuuset olivat jo kaksimetrisiä. Karun rinteen istutuskuusille ei ollut aiheutunut ilmiselvää tuhoa, kuten hallavaurioita, joten samanaikaisesti istutettujen kuusentaimien kasvueron täytyi johtua maaperästä.

Paluu taimien luokse syksyllä 2022 vahvistaa, että kasvupaikalla ja puulajilla todella on väliä. Vanhassa kuvassa näkyy rinnakkain luontainen männyntaimi sekä istutuskuusi, molemmat noin metrinkorkuisia puunalkuja.

Tänä syksynä otettu kuva paljastaa, että sama kuusi on nyt kaksimetrinen. Männyntaimi on lähes kaksi kertaa kuusta pidempi, noin nelimetrinen. Mänty selviää veden vähyydestä ja pystyy hyödyntämään ravinteita paremmin puolukkaa ja kanervaa kasvavassa karussa rinteessä.

Männyntaimi on kasvanut kuudessa kesässä miltei kolme metriä, istutuskuusi vain metrin. (Kuva Valtteri Skyttä)

Männyn rungosta näkee, että se on kasvanut vuosittain tasaisesti 40–50 senttiä. Kuusen latvakasvaimet ovat olleet 10–15-senttisiä. Tosin ylin vuosikasvu on 30-senttinen, joten kuusen kunto näyttää piristyneen viime aikoina.

Vuoden 2017 jutussa tutkijat neuvoivat, että kyseisen taimikon harvennus kannattaa tehdä mäntyjen hyväksi. Lisää valintoja istutuskuusten ja mäntyjen välillä tehdään ensiharvennusvaiheessa. Tuloksena lienee mänty-kuusisekametsä, sillä aukkopaikkoihin on kuusia jätettävä.

Kuvien seurantapuut jäävät molemmat todennäköisesti pystyyn: miltä eri puulajien kasvu mahtaa näyttää 10 vuoden päästä?

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito