Lisää tehtäviä – UPM:n sahajohtajan vastuulle myös puunhankinta ja metsät

Ei pidä kysyä, loppuuko Suomesta puu, vaan löytyykö Suomesta maksukykyä ja vastaako kysyntä tarjontaa, Antti Koulumies sanoo.

Antti Koulumiehen mukaan metsät ovat mitä mielenkiintoisin systeemi. (Kuvaaja: Seppo Samuli)
Antti Koulumiehen mukaan metsät ovat mitä mielenkiintoisin systeemi. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

UPM:n sahaliiketoimintaa johtavan Antti Koulumiehen vastuulle tulivat syyskuun alussa myös konsernin kaikkien kotimaan laitosten puunhankinta sekä yhtiön omat metsät, reilu puoli miljoonaa hehtaaria.

Toimenkuva laajeni horisontaalisesti, ja kaikissa horisonteissa on turbulenssia. Metsissä käy pöhinä luontoarvojen, hiilensidonnan ja kaikkien EU-säädösten kanssa.

Tehtäväkenttää voi luonnehtia haastavaksi. Ainakin se on laveampi kuin kilpailevien metsäyhtiöiden kollegoilla.

Pystyykö vuorineuvoslinjaksi kutsutun tuotantotalouden diplomi-insinööri myös biologisen tuotantoprosessin vaalijaksi?

”Olen opiskellut myös systeemianalyysia, ja metsät ovat mitä mielenkiintoisin systeemi, jossa yhdistyy taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen aspekti”, Koulumies sanoo.

Omien metsien esimerkki

Koulumiehen mukaan isoon metsänomistajuuteen liittyy velvoite olla esimerkki.

”Ei kuitenkaan hakkuiden rajoittamisessa, vaan yhteensovittamisessa. Sellaisella esimerkillä, jota metsänomistajat eivät koskaan hyväksy, ei ole vaikutusta.”

UPM:n metsäomaisuus on kaksoissertifioitu PEFC:llä ja FSC:llä.

”Sahamiehenä voin sanoa, että Keski- ja Itä-Euroopassa FSC on tärkeä. Uskon, että merkitys kasvaa ja metsänomistajienkin on se huomioitava, jotta oma tuote on mahdollisimman kilpailukykyinen.”

Stora Enso ja Metsä Group tarjoavat puukaupassa monimuotoisuuslisiä. Myös UPM:ltä on tulossa jotain, vielä julkistamatonta.

Paine luontokadon pysäyttämiseen on osittain markkinalähtöistä, mutta tekeekö se välttämättömyydestä hyveen?

”Joo ja ei. Sahatoiminnan asiakaskentässä on hyvin erilaista näkemystä, että mikä on merkityksellistä. Isossa mittakaavassa metsänhoidon yksityiskohtiin ei kiinnitetä huomiota.”

Osalle asiakkaista puu on hyvää siksi, että se on puuta. On myös asiakkaita, joille sertifikaatti on hyväksyttävyyden merkki.

”Ja sitten on niitä, joita aidosti kiinnostaa mitä vastuullisuus tarkoittaa.”

Puukaupassa kohti kumppanuuksia

Kun seuraava nousukausi koittaa, ei puuta yksinkertaisesti riitä kaikille tehtaille. Koulumies muistuttaa, että puun kysyntä- ja tarjontamäärät eivät ole ehdottomia lukuja.

”Ei ole oikein kysyä, loppuuko Suomesta puu. Oikea kysymys on, löytyykö Suomesta maksukykyä ja vastaako kysyntä tarjontaa.”

Metsänomistajille tarjotaan ystävän kättä monesta suunnasta. UPM:n vipu ovat pitkäjänteiset omaisuudenhoitosuunnitelmat.

”Metsänomistajien ja meidän suhde ei ole nollasummapeliä vaan pitkäaikaista kumppanuutta, jossa on joustoa puolin ja toisin. Aina ei kannata metsästää parasta hintaa.”

Jotta teollisuus säilyy

Koulumies korostaa, että kantohintojen jousto on metsänomistajienkin etu.

”Ilman kansainvälisesti kilpailukykyistä teollisuutta ei puullekaan ole kysyntää. Sahateollisuudessa näkymä on erityissynkkä, ja siksi puun hinta on laskenut huipustaan.”

UPM:n neljä sahaa raportoivat yhteisen tuloksen huomattavasti suuremman sellutoiminnon kanssa. Integraattiyhtiöiden käytäntö nostattaa närästystä yksityisten sahojen piirissä siitä, että oletetusti heikko kannattavuus piilotetaan tarkoituksella.

Koulumiehen mukaan piilottaa-sana on väärä, mutta hän myöntää, että konsernissa sahayksiköllä on kaksoistehtävä toisaalta tuottaa sahatavaraa, toisaalta tukea puukauppaa ja yhtiön kokonaisuutta.

Kolmannen polven Koulumies

Koulumiehen tunnettu sukuhistoria ulottuu Schulman-nimisenä vuoteen 1495, Suomen ja Viron aatelistoon. Hän on suomennetun Koulumies-sukuhaaran kolmatta polvea ja siinä haarassa ensimmäinen teollisuusmies.

Taustaansa ei voi valita, ja Koulumiehellä se menee keskiluokan ylempään laitaan. Monisukupolvisen sivistyksen huomaa puhetavasta ja sanavalinnoista, harrastuksistakin.

Musiikki, etenkin pianonsoitto, on oma juttu. Hiihto, juoksu ja golf ovat kuntoilua ja henkireikiä ja triathlonkin on tullut kokeiltua, mutta metsänomistukseen ei ole omakohtaista otetta.

Asuinpaikka on Saksassa alun perin oman edellisen työn vuoksi, nyttemmin vaimon työn vuoksi.

ANTTI KOULUMIES

  • UPM:n saha- ja metsätoimintojen liiketoimintajohtaja
  • KOULUTUS 37-vuotias diplomi-insinööri Aalto yliopistosta
  • TYÖURA Outotec, strategia-, talous- ja liiketoimintajohdon tehtäviä 2015–2021, McKinsey & Company -konsulttiyhtiön konsultti 2010–2015
  • ASUINPAIKKA Bonn, Saksa ja arkisin ympäri Suomea
  • PERHEESSÄ vaimo, kaksi tytärtä ja australianlabradoodle
  • HARRASTUKSET musiikki, golf, kuntoilu

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa