Vaalimaalla ovat käynnissä historialliset hakkuut. Valtakunnan rajaviivalta poistetaan puut nauhamaisesti 25 metrin leveydeltä, ja paikalle nousee esteaita. Suomen ja Venäjän välistä aitaa rakennetaan kaikkiaan kaksisataa kilometriä, josta 140 kilometriä nousee Kaakkois-Suomen alueelle.

”250 hehtaaria on arvioitu, että tässä metsäalaa yhteensä lähtee. Tuosta 200 hehtaaria on Etelä-Karjalassa”, kertoo hankepäällikkö Erkki Matilainen Rajavartiolaitokselta.

Rakentaminen toteutuu kolmessa vaiheessa. Parhaillaan menossa on ensimmäisen vaiheen puuston poisto. Vaihe kattaa yhteensä seitsemänkymmentä kilometriä ja koostuu kymmenestä alueesta, joista kahdeksan rakentaminen käynnistyy tänä vuonna.

Vaihe pitää sisällään turvallisuuden kannalta tärkeimmät kohdealueet rajanylityspaikoilla ja niiden sivussa. Puuston hakkuut etenevät kaakonkulmalta Vaalimaalta Vainikkalaan, Nuijamaalle ja siitä Imatran ja Parikkalan suuntaan. Samaan aikaan käynnistyvät hakkuut Tohmajärven Niiralassa ja Vartiuksessa.

Kesällä hakkuut jatkuvat toisen vaiheen alueille, jotka sijaitsevat entisillä rajanylityspaikoilla ja rajan läheisillä pienemmillä teillä.

Pari kuukautta puuston poiston jälkeen aloitetaan esteaidan viereen rakennettavan tien teko ja tien valmistuessa varsinainen aidan pystytys.

”Puolet kohteista valmistuu ensi vuoden aikana ja pääosa kaikista kesään 2026 mennessä”, Matilainen kertoo.

Vastaanotto myönteinen

Kaikkiaan aidan rakentaminen koskettaa lähes tuhatta maanomistajaa. Kuulemiset aidan rakennussuunnitelmiin ovat olleet koko kevään ajan käynnissä. Rajavartiolaitos lunastaa käyttöoikeuden esteaidan alle meneviin maihin rajavartiolain nojalla.

Koska kyseessä on kapean maasuikaleen käyttöoikeuden lunastus, yksittäiseltä maanomistajalta raja-aidan alle ei keskimäärin mene maapohjaa kuin hehtaarin kymmenyksiä, mutta poikkeuksiakin on.

Matilaisen mukaan maanomistajat ovat pääsääntöisesti suhtautuneet lunastuksiin myönteisesti ja molemmin puolin on vallinnut ymmärtäväinen asenne. Raja-aidan pystytyksen koetaan parantavan turvallisuutta esimerkiksi metsätöissä, kun ei tarvitse enää miettiä, tuleeko avuksi kutsumatonta vierasta työvoimaa.

”Lähtökohtaisesti ylivoimaiselle enemmistölle sopii sellaisenaan, mitä sinne tehdään ja jopa harmitellaan, ettei tämän nopeammin tulla sinne.”

Eniten maanomistajia ovat puhututtaneet yhdystiet. Esteaidan viereen rakennettava tie yhdistetään yhdysteillä olemassa olevaan sisämaan tieverkostoon. Jossain tapauksissa yhdysteitä ja kääntöpaikkoja on hienosäädetty.

Myös eläimiä varten aitaan tehtävien porttien sijainti on herättänyt keskustelua varsinkin Kaakkois-Suomessa, jossa on suuria villisikalaumoja. Maanviljelijät eivät halua portteja omien tilusten kohdille, mutta metsästäjät ottavat ne kernaasti mailleen.

Maanomistajille 1–2 miljoonaa

Maanomistajille maksetaan käyttöoikeuden lunastuksesta korvaus, joka on saman suuntainen kuin lunastuslain nojalla tehdyissä lunastuksissa. Aiheutuva haitta ja menetys korvataan täyteen arvoonsa. Maapohja, taimikot ja kasvatusmetsät korvataan odotusarvoineen Tapion summa-arvotaulukoiden mukaan.

Puista maksetaan Luonnonvarakeskuksen taulukoiden mukainen korvaus poistetun puumäärän mukaan puutavara- ja puulajeittain.

Urakoitsija tekee maapohjan inventoinnit, korjaa ja myy puut ja maksaa Rajavartiolaitokselle korvaukset. Rajavartiolaitos tilittää ne yksi yhteen maanomistajille.

Lisäksi maanomistaja saa korvauksen myös rakentamisen aikaisesta haitasta.

”Kertakorvauksen lähtökohtana on käypähinta ja me maksamme sen korotettuna. Koko hankkeessa maksetaan maanomistajille korvauksia 1–2 miljoonaa euroa”, Matilainen kertoo.

Paremmat tieyhteydet

Tällä hetkellä valmista esteaitaa on neljä kilometriä Sallassa ja kolme kilometriä Imatralla. Näillä aidoilla on pilotoitu rakentamisen suunnitelmia, rakentamista, aikatauluja sekä rahoitusta. Yksi suurimmista maanomistajista Imatran pilottiaitahankkeessa on metsäyhtiö Tornator.

Tornatorilta lunastettiin käyttöoikeus kaikkiaan 2,4 hehtaarille. Osa maasta meni yhdystien alle, ja aitaa tuli yhtiön maille runsas kilometri. Tornatorin maankäyttöasiantuntija Tuomo Haakanan mukaan hanke eteni hyvin, eikä esteaita juuri tule vaikuttamaan yhtiön toimintaan.

”Pinta-ala tietenkin väheni, mutta esimerkiksi tieyhteydet paranivat. Uskoisin, että monellakin maanomistajalla tieyhteydet selkeästi paranevat”, Haakana arvioi.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.