Savonlinnan Piojärvellä asuva metsänomistaja Aate Laukkanen teki Metsäkeskukselle metsitystukihakemuksen vanhasta turvetuotantoalueesta maaliskuussa 2021. Laukkanen oli yrittänyt viljellä 14,1 hehtaaria käsittävän alueen männylle jo vuonna 2018, mutta hänen mukaansa työ epäonnistui täysin.
”Alueelle tehtiin tuhkalannoitus, laikkumätästys ja konekylvö. Kuivasta turvepölystä johtuen konekylvö kuitenkin epäonnistui ja siemenet pakkautuivat sarkojen päihin. Lisäksi rouste tuhosi syntyneet sirkkataimet”, Laukkanen sanoo.
Laukkanen kertoi epäonnistuneesta viljely-yrityksestä Metsäkeskukselle tekemänsä tukihakemuksen lisätiedoissa. Metsäkeskus antoi Laukkasen hankkeesta myönteisen rahoituspäätöksen 12,2 hehtaarin osalta lokakuun lopussa 2022. Metsittämisen kustannuskorvausta myönnettiin enintään 12 200 ja hoitopalkkiota 10 980 euroa.
Maastotarkastus johti rahoituksen eväämiseen
Laukkanen kertoo viljelleensä alueen keväällä 2023 kylvämällä alueelle käsin kolme kiloa UPM:ltä tilaamiaan männynsiemeniä. Todisteena tästä hän esittelee tyhjää siemenpönttöä. Maastossa kylvöä tai sen onnistumista on vaikea todentaa.
Toukokuun 2023 lopussa Laukkanen teki Metsäkeskukseen toteuttamisilmoituksen metsityksestä. Metsäkeskus päätti kuitenkin ennen maksatuspäätöksen tekemistä suorittaa alueella maastotarkastuksen. Se toteutettiin syyskuun lopussa 2023.
Tarkastuksessa ilmeni, että alueella oli jo runsaasti taimia. Niistä valtaosa on ilmeisesti syntynyt luontaisesti. Metsäkeskuksen mittauksen mukaan kuviolla kasvoi kaksivuotiaita 0,5 metrisiä mäntyjä 2 872 kappaletta sekä lisäksi 4-vuotiaita 1,5 metrisiä raudus- ja hieskoivuja yhteensä yli 10 000 kappaletta hehtaarilla.
Metsäkeskuksessa hanketta käsitellyt rahoituksen ja tarkastuksen asiantuntija Mikko Lempinen toteaa Metsälehdelle, ettei Metsäkeskus käsittele julkisesti yksittäiseen asiaan liittyvää kysymystä. Hän kommentoi asiaa yleisellä tasolla sähköpostitse.
”Metsäkeskus valvoo tarkastuksilla rahoitusehtojen täyttymistä. Metsitystukilain maastossa tarkastettavien kohteiden valinta tapahtuu joko satunnaisotannan perusteella (otanta) tai metsäkeskuksen oman harkinnan perusteella (harkinta).”
Laukkanen ilmoitti Metsäkeskukselle, ettei hyväksy hankkeen hylkäämistä.
”Tuhkalannoituksen jälkeen alueelle alkoi muodostua vähitellen sammalpeitettä, joka on ilmeisesti mahdollistanut reunametsistä tulleiden siementen itämisen”, kertoo Laukkanen.
Hänen mukaansa puustoa ei kuitenkaan ollut vielä keväällä 2022 käytännössä lainkaan.
”Minulla on toukokuulta 2022 ilmakuvia alueelta, ja niistä näkee, ettei puustoa ole.”
Metsäkeskus päätti kuitenkin 1.12.2023 maanomistajan kuulemisen jälkeen, ettei tukea metsittämiseen myönnetä, ”koska kuvio on ollut metsityslain mukaista metsämaata ja hakemuksen kuviolla on jo ollut olemassa metsälain mukainen taimikko ennen metsitystuen alkuperäisen rahoituspäätöksen tekemistä.”
Käteen jää metsänhoito-oppia
Laukkanen kritisoi päätöstä vahvasti. Hän sanoo, että taimet ovat syntyneet luontaisesti rahoitushakemuksen tekemisen jälkeen kesien 2022 ja -23 aikana, eikä metsänomistajaa pitäisi rangaista sen takia.
”Jos ensin tehdään myönteinen rahoituspäätös ja vuoden päästä kielteinen, niin onhan se metsänomistajan oikeusturvan kannalta kestämätöntä. Hiilinielu on kuitenkin syntynyt, mikä oli lain tarkoituskin.”
Metsäkeskuksen Lempisen mukaan metsityssuunnitelman, eli hakemuksen, hyväksyminen ei ole sama asia kuin metsityshankkeen lopullisen toteutuksen hyväksyminen.
Laukkanen ei aio viedä asiaa oikeuden käsiteltäväksi, vaikka sekin on mielessä ollut.
”Kun valtiota vastaan käy oikeutta, niin tuppaa häviämään. Tukirahat on osaltani menetetty, mutta toivoisin, että tällainen Metsäkeskuksen epäselvä menettely ei leviä koko maahan.”
Prosessista kertyi lähinnä metsänhoito-oppia.
”Turvesuolla ojien kunnostus ja tuhkalannoitus riittää hyvin koivikon synnyttämiseen. Kaikki muu on turhaa. Luonto kerkesi ensin ja teki uudistamisen paremmin kuin ihminen.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Niinpä….eikä ole ainoa tapaus. Tiedossa on esimerkiksi tapaus jossa kohde ennakkotarkistetaan ja todetaan soveltuvaksi metsitykseen. Työt tehdään ja niiden tekemisen jälkeen koko homma hylätään. Ainoa syy on se että hankkeen päätökset roikkuvat tuhottoman kauan jonkun pöydällä ja alueelle ehtii tulemaan myös luontaista taina. Sitten kun tarkastaja vielä tulkitsee asioita oman mielensä mukaan niin käy näin. Ainahan aukkoihin syntyy luontaistakin tainta. Kyseisessä tapauksessa maanomistajalle jäi käteen laskut maanmuokkauksesta , taimista ja istutuksesta.
Nyt ei ihan täsmää. Maastotarkastus tehtiin 9/2023. Siinä todettiin, että 4-vuotiaita koivuntaimia on 10.000 kpl hehtaarille. Ojalan laskuopin mukaan nämä siis ovat syntyneet ennen tukihakemuksen vireilletuloa.
Tapauksessa on kuitenkin mielenkiintoisia elementtejä.
– Ovatko taimet oikeasti 4-vuotiaita? Kuvan mukaiset taimet ovat hyvin voineet syntyä ja kasvaa noihin mittoihin kesien 2021, 2022 ja 2023 aikana. Tässä kohden näyttötaakka pitäisi olla Metsäkeskuksella. Se, että viranomainen ei pysty käsittelemään hakemusta kohtuullisessa ajassa, ei voine koitua tuen hakijan vahingoksi. Epäilen vähän, että tämän esteperusteen osalta tuen myöntäjä häviäisi.
– Varsinainen ongelma tässä tapauksessa on minun tulkinnan mukaan se, onko metsitystoimiin ryhdytty ennen tukipäätöksen tekemistä. Jos muistelen oikein, tuen esteperuste oli, jos metsitystoimiin oli ryhdytty ennen tukipäätöksen tekemistä. Tässä tapauksessa alue on tuhkalannoitettu ja laikkumätästetty ennen päätöstä.
Metsitystuki on 2000e/ha. Rahoituspäätöksessä oli tukea myönnetty 12200e eli n. 6,0 hehtaarin alalle. Kaveri puhuu 14 hehtaarin metsitysalasta. Eli yli puolet alata oli jo nähtävästi taimettunut jo rahoitushakemus vaiheessa, koska tukea ei koko alalle ole myönnetty.
Sitten kaveri käy paiskimassa muutaman kilon siemeniä alalle ja luulee sillä kuittaavansa 12200 euroa.. Hyvä, että valvonta on toiminut ja yhteisiä rahoja ei jaella miten sattuu, ketä niitä nyt kehtaa milläkin verukkeella ruinata.
Edelliseen, tarkennus, että 2000e/ha on kun alue istutetaan.Mutta asian pihvi, että tapauksen ”metsitys” paiskimalla pari kiloa siemeniä alalle on varsin kyseenalaista metsitystuen kannalta.