Hannu Liljeroos kirjasi marraskuussa seurantaansa peräti 176 uutta myyntikohdetta. Tänä vuonna vain kesä- ja lokakuussa on päästy samoihin lukemiin.

Kohteista 130 on Metsätilat.fi-sivustoilla ja loput monella muulla pienemmällä toimijalla. Ostettavia kohteita on paljon Pohjanmaan maakunnissa, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Lapissa.

Kauppoja marraskuussa allekirjoitettiin 127. Koko vuoden kauppaluku on 1 134. Myydyn metsämaan pinta-ala on 34 673 hehtaaria eli keskimäärin 31 hehtaaria metsämaata per kauppa.

”Kauppamäärä on likimain sama kuin vuosi sitten, mutta kauppojen pinta-ala on pudonnut noin kymmenen prosenttia.”

Liljeroosin mukaan kokonaisalan supistuminen on seurausta siitä, että Pohjois-Suomessa on tehty kauppoja viimevuotista vähemmän ja vastaavasti Etelä-Suomessa enemmän.

Marraskuun suurimmat kaupat

Pertunmaan kaupassa myyjänä on Pertunmaan kunta. Kunnat ja seurakunnat ovat suuria metsänomistajia, jotka ovat viime vuosina olleet myyntilaidalla.

Tämän hetken kuumin ostaja on Tornator. Tämän vuoden aikana se on käyttänyt Liljeroosin tilastoimissa kaupoissa ostorahaa noin 29 miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiö solmii suoria kauppoja ilman julkisuutta.

Kärsämäen kauppa, jossa ostajana on Piipsan Tuulivoima Oy, saattaa sisältää muutakin kuin metsätalousarvoa.

Versowoodin omistajan Ville Kopra Invest Oy on perustettu 2013. Yhtiö ei ole esiintynyt aikaisemmin Liljeroosin seurannassa.

Instituutiot vaisuina

Instituutioiden ostohalut ovat vähentyneet paljon vuodentakaisesta. Vuosi sitten ne solmivat marraskuussa 112 kauppa, mutta nyt vain 33.

Tänä vuonna Tornatorin ohella aktiivisesti ostanut UB-rahasto ei tehnyt marraskuussa yhtään kauppaa, mutta vuosi sitten UB:n kauppaluku oli peräti 57 kohdetta.

OP-Metsänomistaja -rahaston salkunhoitaja Tapio Tilli ilmoittaa katsauksessaan Q3/2023, että rahasto on vähentänyt metsätilojen ostoa edellisvuodesta. Vuoden kolmannella kvartaalilla rahasto osti 14 tilaa, kun edellisvuonna vastaava aikana kauppaa tehtiin 64 tilasta. Metsän ostoon käytettiin rahaa noin 2,3 miljoonaa eroa.

Eräät asuntorahastot ovat varautuneet lunastusmäärien kasvuun muuttamalla sääntöjään ja lykkäämällä lunastusmahdollisuuksia, eli sijoittajan on aiempaa vaikeampi nostaa rahojaan. Metsärahastoissa vastaavaa ei ole vielä tapahtunut.

Muita havaintoja

Hintakertoimet kuvaavat kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon suhdetta. Kertoimet ovat tulleet viime vuoden tilastoon verrattuna alaspäin 10-20 prosenttia.

”Se todistaa, että kantohintojen ynnä muiden hinnoittelutekijöiden arvojen nousut eivät ole siirtyneet suoraan kauppahintoihin.”

Liljeroos tarkastelee hintatason kehitystä seuraavassa katsauksessa, joka on yhteenveto kuluvasta vuodesta.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.