Hannun hintaseuranta: Rahastojen veto hiipumassa?

Rahastojen osuus tämän vuoden metsätilakaupoissa on supistunut ja yksityiset ostajat ovat pärjänneet kilpailussa paremmin. Onko se merkki rahastojen ostovoiman hiipumisesta?

Kuva: Hannu Liljeroos
Kuva: Hannu Liljeroos
Maakunta Kaupan
kpl
Myyty
kpl
Myyty
ha
Taimi-
kot, %
Hakkuu-
kypsät, %
Puusto
m3/ha
Tukki-% e/ha e/m3 Hinta-
kerroin
Puusto-
kerroin
Varsinais-Suomi 21 13 349 21 19 133 40 8058 61 1,19 1,40
Satakunta 30 25 652 29 14 113 38 5692 50 1,11 1,35
Häme-Uusimaa 31 30 654 24 20 125 41 7038 56 1,14 1,36
Etelä-Karjala 34 34 810 26 15 116 35 5963 52 1,05 1,29
Kymenlaakso 23 20 451 32 8 100 34 5653 56 1,13 1,44
Pirkanmaa 66 60 1891 21 15 131 34 6439 49 1,13 1,28
Etelä-Savo 67 56 1848 26 11 120 37 6192 52 1,06 1,28
E- ja K-Pohjanmaa 95 92 2350 20 13 110 30 4256 39 1,04 1,20
Keski-Suomi 79 79 3144 19 7 116 38 6058 52 1,04 1,22
Pohjois-Savo 71 74 2456 25 11 114 33 5641 49 1,05 1,16
Pohjois-Karjala 103 106 2993 22 11 122 34 5992 49 1,09 1,28
Kainuu 91 66 2927 14 9 102 25 3252 32 1,02 1,15
Pohjois-Pohjanmaa 143 127 4513 27 10 85 22 2781 33 1,04 1,24
Lappi 86 77 3994 21 13 76 17 2042 27 1,13 1,33
Koko maa 940 859 29032 106 30 4234 40
lisäys maaliskuu 82 84

Tammi-maaliskuun aikana Hannu Liljeroosin hintaseurantaan on tullut 257 uutta, myyntiin tarjottua metsätilaa.

”Tarjonta on hieman supistunut verrattuna edellisiin kuuteen vuoteen. Luminen talvi on saattanut osaltaan vaikuttaa.”

Eniten tarjontaa on Pohjois-Pohjanmaalla.

Kauppoja on solmittu tänä vuonna 260 ja se on lähellä vuosien 2017-2022 keskiarvoa. Alkuvuodesta myyty ala on 8 264 hehtaaria metsämaata eli keskimäärin 32 hehtaaria per kauppa. Kauppojen kauppasummat ovat yhteensä noin 39 miljoonaa euroa ja metsämaahehtaarin keskihinta 4 699 euroa.

Seurantataulukko on ajalta 1.8.2022-31.3.2023. Se sisältää kahdeksan viimeisen kuukauden aikana tehdyt kaupat. Metsämaan keskihinta on kaupoissa 4 234 euroa.

”Hintatason kehittymistä on vaikea toistaiseksi vertailla, koska alkuvuoden kaupat painottuvat aikaisempaa enemmän Etelä-Suomeen.”

Maaliskuun suurimmat kaupat

kunta pinta-ala lähtöhinta kauppahinta e/m3 hintakerroin ostaja
Parkano 96 371500 480000 43 1,04 A. Ahlström Kiinteistöt Oy
Pihtipudas 117 400000 448000 39 0,86 yksityinen
Tohmajärvi 63 370000 436900 61 0,95 Tornator Oyj
Jyväskylä 47 395000 425000 53 yksityinen
Eura 67 274652 385000 66 1,19 yksityinen
Kitee 22 340000 345000 47 0,98 Apteekkien Eläkekassa
Parkano 87 254700 327000 54 1,03 A. Ahlström Kiinteistöt Oy
Kuopio 44 280000 317100 54 Kestävä Metsä KER I Ky
Mäntsälä 37 345000 316000 50 0,91 Apteekkien Eläkekassa
Pielavesi 42 220000 301580 45 1,32 Kestävä Metsä KER I Ky

Uutena institutionaalisena ostajana markkinoille on tullut Apteekkien Eläkekassa.

Mäntsälän kohteen hintapyynnöksi välittäjä oli asettanut 345 000 euroa. S-Pankin metsärahasto oli maksanut keväällä 2019 tilasta 276 000 euroa.

Markkinat korjaavat ylimitoitetut hintapyynnöt ja toteutunut kauppahinta jäi pyyntihinnan alle.

Instituutioiden veto hiipumassa?

Institutionaaliset sijoittajat ovat ostaneet tänä vuonna 105 kohdetta, ja niiden kauppasummat ovat yhteensä lähes 20 miljoonaa euroa. Kohteiden osuus myydystä metsämaan alasta on 50 ja kauppahinnoista 51 prosenttia.

”Osuudet ovat kymmenisen prosenttia pienemmät kuin vuosi sitten. Tämä osoittaa, että yksityiset ostajat ovat pärjänneet ostokilpailussa aikaisempaa paremmin.”

Eniten kauppoja on solminut UB Metsä, jonka kauppasummat ovat yhteensä 6,3 miljoonaa euroa. Rahastolle kelpaavat myös pienet tilat, sillä joukossa on useita alle 20 hehtaarin kohteita. Toisena on Tornator, kauppasummat yhteensä 4,8 miljoonaa euroa.

”Institutionaalisten sijoittajien ostoihin käyttämä rahamäärä on pudonnut alkuvuonna reilu kuusi miljoonaa euroa. Olisiko tämä merkki siitä, että metsärahastoihin tehdyt sijoitukset olisivat laskeneet?”, Liljeroos pohtii.

Tunnuslukujen vertailu vuodesta 2014 vuoteen 2022

m3/ha tukki-% e/ha e/m3 hintakerroin
2014 2022 2014 2022 2014 2022 2014 2022 2014 2022
Varsinais-Suomi 117 141 40 39 4994 8564 43 61 1,08 1,32
Satakunta 120 116 42 37 5124 5913 43 51 0,98 1,17
Häme-Uusimaa 103 126 36 42 4492 7457 44 59 1,09 1,19
Etelä-Karjala 111 105 40 33 4226 5436 38 52 0,88 1,08
Kymenlaakso 103 107 33 36 3980 5735 39 54 0,90 1,14
Pirkanmaa 115 125 36 40 4180 6353 36 51 0,92 1,16
Etelä-Savo 108 123 38 38 4135 6565 38 53 0,85 1,08
E- ja K-Pohjanmaa 92 102 26 27 2660 3958 29 39 0,86 1,07
Keski-Suomi 96 118 29 39 3225 6215 34 52 0,82 1,08
Pohjois-Savo 118 116 31 33 3445 5951 29 51 1,07
Pohjois-Karjala 104 120 28 33 2926 5694 28 47 1,10
Kainuu 96 101 23 25 1907 3406 20 34 0,84 1,06
Pohjois-Pohjanmaa 89 90 19 20 1870 2822 21 31 0,89 1,08
Lappi 54 74 12 18 1045 1974 19 27 0,76 1,14
Koko maa 97 106 27 31 2622 4653 27 44

Ylläolevassa taulukossa on tunnuslukujen vertailua kahdeksan vuoden seurantajaksolta, vuoden 2014 lopusta viime vuoden loppuun asti.

”Vuonna 2014 markkinatilanne oli kovin erilainen. Metsätilojen tarjontaa lisäsivät osaltaan UPM ja Metsähallitus.”

Metsärahastot rantautuivat Suomeen vuonna 2014. Osuuspankin metsärahastoa oltiin tuolloin perustamassa, ja Taaleritehdas oli tuomassa jo kolmatta metsärahastoaan markkinoille. United Bankersin metsärahasto aloitti toimintansa helmikuussa.

Tunnusluvun euroa per hehtaari (e/ha) arvo on noussut tarkastelujakson aikana 77 prosenttia.

”Kun ottaa huomioon puumäärän ja tukkiosuuden kasvun, nousu on ollut noin 60 prosenttia.”

Tunnusluvun euroa per motti (e/m3) nousu on lähes samansuuruinen. Hintakertoimet ovat nousseet 10-50 prosenttia.

Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Häme-Uusimaalla, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa kauppojen lukumäärät ovat verrattain pieniä, mikä aiheuttaa tunnuslukuihin satunnaista vaihtelua.

”Elinkustannusindeksi on noussut tarkastelujakson aikana noin 18 prosenttia. Metsämaa on siihen verrattuna säilyttänyt hyvin arvonsa.”

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus