Hirvimäärät hallussa

Sopiva hirvikanta olisi hieman alle 80 000 yksilöä, sanoo tutkija Jyrki Pusenius. Tällä hetkellä hirviä on metsissämme noin 86 500.

Jyrki Pusenius vastaa sekä hirvi- että valkohäntäpeurakannan arvioinnista. Valkohäntäpeuroja on hänen mukaansa jo enemmän kuin hirviä. (Kuvaaja: Johanna Kokkola)

Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkijalla Jyrki Puseniuksella on takanaan vuoden kiireisimmät kuukaudet. Samalla kun metsästäjät verottivat hirvikantaa, Lukessa kerätiin tietoa hirvien talvikannan koon arviointia varten.

Työ valmistui maaliskuun alussa: metsissämme on hirvijahdin jäljiltä noin 86 500 hirveä. Se on reilut kymmenen prosenttia vähemmän kuin viime vuonna, mutta enemmän kuin tavoiteltu 68 000–85 000 hirveä.

Hirvien talvikannan koon arvio perustuu pitkälti metsästäjien Lukelle toimittamaan tietoon. Hirviseurueet kirjaavat havaintonsa ja kaatonsa ja arvioivat metsästyskauden loputtua alueelleen jäävän hirvikannan koon. Lisäksi tietoa kerätään hirvikolareista ja suurpetojen tappamista hirvistä sekä maa- ja lentolaskentojen tuloksista.

”Lentolaskentoja tehdään varsinkin Pohjois-Suomessa. Metsästysalueet ovat siellä niin suuria, että hirvikantaa on vaikea arvioida maasta käsin, Pusenius sanoo.

Lukessa tiedot syötetään tilastomalliin, joka arvioi, miten paljon hirviä kaikkiaan on sekä miten yksilömäärä jakautuu lehmien, sonnien ja vasojen kesken. Malli antaa kaksi lukemaa, joiden väliin hirvikannan koko 95 prosentin todennäköisyydellä osuu. Tällä hetkellä hirviä on mallin mukaan 74 500–99 000.

Arviot hirvikannan koosta tarkentuvat koko ajan, sillä uusin arvio tarkentaa myös edellisvuosien arvioita.

”Uusin tieto on aina epätarkin, sille ei mahda mitään”, Pusenius sanoo.

Arvioinnissa haasteensa

Viime vuosina hirvikannan arviot ovat osuneet alakanttiin. Esimerkiksi viime vuonna hirvikannan kooksi arvioitiin 88 000 yksilöä, mutta määrä nousi sittemmin 97 000 yksilöön. Vuoden 2017 arvioi oli ensin 90 000 yksilöä, mutta nousi 105 000 yksilöön.

Puseniuksen mukaan tilanne on tiedossa, ja sen syitä tutkitaan.

”Esimerkiksi metsästystapa pitäisi huomioida nykyistä tarkemmin. Koirametsästys saattaa tuottaa erilaista tietoa kuin ilman koiraa tapahtuva metsästys.”

Puseniuksen mielestä sopiva hirvikanta on hirvitalousalueille asetettujen tavoitekantojen mukainen hieman alle 80 000 hirveä. Se tarkoittaa keskimäärin kahta, kolmea hirveä tuhannella hehtaarilla. Se, että hirvitiheys olisi sama kaikkialla, ei hänen mukaansa olisi kuitenkaan järkevää.

”Olosuhteet vaihtelevat, on rehevämpiä ja karumpia alueita.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 9/2019

 

 

Kommentit (4)

  1. Anton Chigurh

    Puuntuotannollisesti ja ekologisesti (siis luonnonmukainen) kestävä hirvikanta olisi alle 10000 yksilöä. Tuolla tasolla avautuisi mahdollisuus tuottaa puuta vuodessa 200 miljoonaa kiintokuutiometriä. Lisäarvo (verotulot) vähintään 20 miljardia vuodessa.

  2. Jos halutaan tuottaa laatupuuta paljon teollisuuden tarpeeseen, hirvikanta pitäisi saada murto-osaan nykyisestä.

  3. Tänään (15.5.) auton kyydissä Riihimäki–Forssa, aika kamalan näköisiä kuusen taimikoita, jotka eivät kykene tuottamaan männyn maalla. Ja koivua saati haapaa ei istuta juuri kukaan, eli sitä kuusta vain joka paikkaan, tyvilahonkin saastuttamiin laaja-alaisesti. Hirvikannan tasapainosta houriminen karmii!

  4. Vuodesta toiseen olemme saaneet lukea näistä hirvien talvikantojen koosta ja aina hieman myöhemmin uutisia kuinka säännönmukaisesti kanta oli jälleen arvioitu alakanttiin. Onkin merkille pantavaa, että nämä lopulliset tiedot kannan suuruudesta osoittautuvat aina selvästi suuremmiksi kuin metsästäjiltä saadun tiedon pohjalta tehdyt merkittävästi pienemmäksi jäävät arviot.

    Voitaisiinko kokeilla sellaista käytäntöä, että laskennallisiin arviotuloksiin lisättäisiin kannan määrään aina vähintään 10 000 hirveä? Tällä käytännöllä päästäisiin ainakin lähemmäksi lopullista totuutta kuin nykykäytännöllä ja kaatolupien määrän määrittelykin perustuisi lähempänä totuutta olevaan hirvikantaan.

Luonto Luonto

Keskustelut

Kuvat