Hirvituhokorvaukset uusiksi ­– mikä muuttui?

Hirvituhoista pitäisi uudistuksen jälkeen saada oikeudenmukaisemmin korvausta. Muutama kaluttu puu ei vieläkään riitä perusteeksi.

Loviisalaiseen mäntytaimikkoon on tehty hirvivahinkoarvio uusilla korvausperusteilla viime vuonna. Metsäneuvoja Miriam Stenvallin mukaan etelärannikolla on liikkunut huhu, että metsänomistaja ei saa hirvivahinkokorvauksia, jos hän ei ole vuokrannut maitaan metsästykseen. Se ei pidä paikkaansa. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

Hirvivahinkojen korvausjärjestelmä uudistettiin viime vuonna. Muuttuneiden korvausperusteiden pitäisi tuoda metsänomistajille paremmin lohturahaa syödyistä puista.

Eniten kasvutappiota aiheutuu männyntaimille, joten myös tässä jutussa keskitytään mäntytaimikoiden korvausperusteisiin. Uudistuksen myötä tuhotaimikoiden vahinkoarvioissa lasketaan kasvatettavaksi tarkoitetut taimet, eli ne puut, jotka jätettäisiin pystyyn taimikonhoidossa.

Tämä huomioi paremmin sen, mitä puulajia metsänomistaja on aikonut kasvattaa ja mikä puulaji sopii parhaiten kyseiselle kasvupaikalle.

”Hirvituhokorvaus kohdistuu paremmin aiheutuneeseen vahinkoon. Järjestelmä on nyt oikeudenmukaisempi metsänomistajalle”, sanoo Suomen metsäkeskuksen metsäneuvoja Heikki Kuoppala.

Puoli hehtaaria tuhoalaa

Uudistuksen lopputulos on osin kaksijakoinen, sillä vaikka metsänomistajilla on nyt yleisesti paremmat mahdollisuudet korvausten saantiin, pahimpien syöntituhojen kohdalla uudistus on heikentänyt korvauksia. Lievät metsätuhot menevät yhä metsänomistajan omasta pussista, sillä muutama hirvien kaluama puu ei vielä korvauskynnystä ylitä.

”Karkea nyrkkisääntö on, että jos tuhoja on noin puolen hehtaarin kokoisella alueella ja kolmasosa taimista on syöty, korvausta tulee. Pohjoisessa korvauskynnyksen ylittyminen vaatii tätä isomman pinta-alan tai suurempaa tuhopuustoa”, Kuoppala kertoo.

Ero pohjoisen ja etelän välillä johtuu laskentaperusteista. Taimikoiden laskenta-arvot ovat suuremmat etelän ravinteikkaammilla kasvupaikoilla, joten 170 euron omavastuukynnys ylittyy hirvituhokorvauksissa pienemmällä tuhoalalla.

Taimituhot luokitellaan nykyisin kahteen luokkaan: pahoin vaurioituneiksi tai lievästi vahingoittuneiksi/ehjiksi. Korvausperusteissa käytettävät taimikkojen arvot ja puutavaran hinta päivitettiin uudistuksessa vastaamaan paremmin nykytasoa.

Huomio latvakiehkuraan

Hirvien syömäpuuhat havaitsee usein ensimmäisenä katkotuista latvoista. Katkennut latva voi kertoa myös lumituhosta, mutta jos puussa on muita syöntijälkiä, kuten neulasten popsimista ja rungon järsimistä, kyseessä on suurella varmuudella hirvituho.

Aiemman vuoden hirvituhosta hyvä merkki on tappi, joka on jäänyt vanhasta latvankatkaisusta muistoksi puunrungon mutkakohtaan. Yli kolme vuotta vanhoja tuhoja ei korvata.

Siihen, kuuluuko hirvituho vaurioluokkaan yksi vai kaksi, löytyy tunnistusapua Metsäkeskuksen nettisivuilta. Huomio kannattaa kiinnittää männyntaimien osalta kolmeen seikkaan: onko ylimmästä latvakiehkurasta tuhoutunut niin latvakasvu kuin kaikki sivuversotkin, onko neulasista syöty yli 75 prosenttia ja onko puun kuorta järsitty rungon ympäri samasta kohtaa yli 25 prosentin osuudelta.

Tarvitseeko täydentää?

Jos tuhotaimikossa on Etelä-Suomessa jäljellä alle 600 (Pohjois-Suomessa alle 500) ehjää tai lievästi vaurioitunutta tainta hehtaarilla, metsänomistaja saa korvauksia alueen uudelleen metsitykseen. Taimikon täydennysistutukseen voi puolestaan saada korvausta etelän havupuutaimikoissa, jos kasvatuskelpoisia taimia on alle 1 500 kappaletta hehtaarilla (pohjoisessa 1 200).

Alueen pääpuulajin lisäksi kasvatuskelpoisiksi taimiksi luetaan muutkin kasvupaikalle ja metsänkasvatukseen sopivien puulajien ehjät taimet.

”Metsänomistajan kannattaa muistaa nämä rajat, sillä ainakin täydennysistutuksen raja ylittyy melko nopeasti pahoilla tuhoalueil¿la”, sanoo Metsäkeskuksen metsäneuvoja Miriam Stenvall.

Täydennysistutuksen taimet ja istutustyö kuuluvat korvaukseen. Täydentävien taimien istutus voi kannattaa kaksimetrisissä ja pienemmissä männiköissä.

Metsänomistajien ja metsäammattilaisten avuksi on avattu uusi hirvituholaskuri. Ilmaisella ja kaikille avoimella laskurilla metsässä liikkuja voi arvioida, ovatko hirvet tehneet riittävästi tuhoa korvausten saamiseksi. Laskurin löytää Metsäkeskuksen sivuilta tai Tapion maastotaulukot -sivustolta.

Julkaistu Metsälehdessä 6/2018

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito