Hirvituhot maksetaan sahalla

Timber Teamin sahalla on havaittu, että yhä useammassa tyvitukissa piilee hirven aiheuttama vika.

Sahatavaran lajittelija Markku Sorri on havainnut, että hirvien hampaiden jättämiä jälkiä löytyy sahatavarasta yhä useammin. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Lasku hirvien aiheuttamista taimikkotuhoista lankeaa metsänomistajalle yleensä vasta tulevaisuudessa, kun hän on myymässä puuta tai metsätilaa. Sahurille tyvitukissa piilevä vika sen sijaan muuttuu tappioksi välittömästi, kun pölkky on sahattu.

Esimerkiksi Pihtiputaalla pääasiassa mäntytukkia sahaavalla Timber Teamin sahalla ongelma on merkittävä.

”On selvästi havaittavissa, että tukeissa piilevät viat ovat yleistyneet. Merkittävä osa vioista on hirvien aiheuttamia. Hirvi on voinut katkaista taimen tai kaluta puun runkoa hampailla ja sarvilla”, toteaa pian kaksikymmentä vuotta sahatavaran lajittelijana Timber Teamilla työskennellyt Markku Sorri.

Hirvien lisäksi ongelmaa selittävät muun muassa harvennustukkien osuuden lisääntyminen, puihin aiemmissa hakkuissa syntyneet korjuuvauriot ja ojitusalueilta korjatut puut. Lisäksi mäntyä on viljelty liian reheville paikoille. Ennen kaikkea merkit kertovat kuitenkin 1980-luvun tiheästä hirvikannasta.

”Tuon ajan taimikoiden harvennushakkuista kertyy nyt tukkia, joissa hirvien aiheuttamat viat ovat yleisiä”, sanoo Timber Teamin logistiikkapäällikkö Rauno Stranius.

Jopa kolmannes vioittunut

Viime vuosina pohjoisessa Keski-Suomessa on jälleen eletty tiheiden hirvikantojen aikaa.

”Meidän yhteislupa-alueella hirvet saatiin käytännössä marraskuun loppuun mennessä. Se kertoo, että hirviä on hyvin. Seuramme arvioi varovaisesti jääväksi talvikannaksi neljä hirveä tuhannelle hehtaarille”, Viitasaarella hirviä metsästävä Stranius kertoo.

Todellinen hirvitiheys lienee monin paikoin vieläkin suurempi. Tavoitetiheys on 2,5–3,5 hirveä tuhatta hehtaaria kohden, jonka vuoksi Riistakeskus sekä riistanhoitoyhdistykset ovat Straniuksen mukaan patistelleet seuroja kaatamaan enemmän hirviä.

Metsänomistajille ja sahateollisuudelle koituu ylisuuresta hirvikannasta lasku, jonka suuruutta ei kukaan tarkkaan tiedä. Suuntaa tuhojen laajuudesta antaa Metsätieteen aikakauskirjassa 2/2007 julkaistu Risto Heikkilän ja Sauli Härkösen artikkeli. Siinä todetaan, että Keski-Suomessa tiheydeltään 2 000–4 000 männyn taimikossa sattuneen hirvituhon jälkeen noin kolmannekseen puista on arvioitu päätehakkuuvaiheessa jäävän sisäistä vikaa.

Timber Team käyttää tukkia vuosittain noin 130 000 kuutiometriä. Lajittelupöydällä mahdolliset vialliset tukit hyllytetään ja siirretään raakkikasaan.

”Piileviä vikoja ei kuitenkaan voi nähdä. Hirven aiheuttama vika jää puun järeytyessä usein tukin sisään piiloon”, kuvailee tukkeja lajitteleva Juha Sisso.

Timber Teamin toimitusjohtajan Petri Säterin mukaan tukkien kuvaaminen röntgenillä ei ole järkevä ratkaisu ongelmaan.

”Röntgen on liian kallis investointi siitä saatavaan hyötyyn nähden. Se tuo esimerkiksi säteilyturvallisuuteen liittyviä kustannuksia.”

Heikompilaatuisella raskasta tappiota

Tukin laadutuksen suhteen on Säterin mukaan tehtävä ryhtiliike. Sahojen talous ei kestä huonojen tukkien sahaamista.

”Hirven aiheuttama vika tyvitukissa tarkoittaa, että merkittävä osa siitä saatavasta sahatavarasta menee seksta-laatuun, jolla tehdään raskasta tappiota.”

Yksistään Timber Teamilla tappiot huonolaatuisesta raaka-aineesta johtuen voivat olla kuukausitasolla pahimmillaan viisinumeroisia summia.

”Seksta-laadun sahatavarakuution hinta on sahan pihassa sama kuin kuoripäällisen tukkikuution. Se tarkoittaa kymmenien eurojen tappiota per kuutio.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 24/2016.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa

Blogit

Tuloksia ei löytynyt

Keskustelut

Kuvat