Joko alkaa puukerrostalojen aika?

Puukerrostalojen rakentamista rajoittavat korkea hinta ja tonttien puute.

Rakennusliike Reposen toimitusjohtaja MIka Airaksela luotsaa puukerrostalorakentamisen pioneeriyhtiötä. Ensimmäinen viisikerroksinen talo valmistui Heinolassa vuonna 2011. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

Honkasuon rakenteilla oleva puutalokylä taistelee kirkkailla väreillään joulukuista harmautta vastaan. Helsingin ja Vantaan rajalle muodostuvan 1 600 asukkaan puutaloalueen ensimmäisiä isompia rakennuksia ovat heinolalaisen Rakennusliike Reposen tekemät puiset kerros- ja rivitalot.

”Tänne tulee neljä nelikerroksista taloa ja kaksi rivitaloa, yhteensä 116 asuntoa. Puuta on välipohjassa, seinissä, väliseinissä ja parvekkeella”, kertoo Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela.

Puukerrostalorakentaminen on Suomessa vähäistä. Tänä vuonna uusia asuntoja on valmistunut vajaat 600. Reponen on yksi harvoista rakennusliikkeistä, jotka jatkavat isompien kohteiden rakentamista puusta.

”Me olemme materiaalivapaita. Jos asiakkaat haluavat puurakennuksen, niin me teemme sen”, Airaksela sanoo.

Reposen toiminta poikkeaa alan normista. Isot rakennusliikkeet eivät rakenna puukerrostaloja, koska ne eivät sitä ole aikaisemmin tehneet, sanoo apulaisprofessori Markku Karjalainen Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitokselta.

”Isoilla rakennusliikkeillä pitäisi olla jokin hirveän hyvä syy, miksi ne ottaisivat betonirakentamisen rinnalle jonkin toisen rakennustavan.”

Puurakentamisen liiketoiminnan professori Katja Lähtinen Vaasan yliopistosta komppaa Karjalaista.

”Suomessa on jämähdetty siihen, että ajatellaan vain puurakentamisen haasteita. Asia pitäisi kääntää ympäri: mitä mahdollisuuksia puu tuo. Puu on materiaalina kestävä, uusiutuva ja kotimainen ja puurakennus on viihtyisä asua”, Lähtinen sanoo.

Hinta laimentaa suosiota

Yksi puurakentamiskeskustelun kestoteema on hinta. Puukerrostalon asuinneliö maksaa helposti 100–200 euroa betonineliötä enemmän. Kustannuksia lisäävät erityisesti tiukat paloturvallisuusvaatimukset, kuten yli kaksikerroksisten puutalojen sprinklaus ja puurungolle vaadittava kipsisuojaverhous.

”Sprinklaus on hyvä asia, mutta muuten paloturvallisuusmääräykset ovat mielestäni ylimitoitettuja. Toisaalta kysyn, pitääkö puukerrostalojen tulla ihan samaan hintaan kuin betonitalojen”, Karjalainen sanoo.

Airaksela ei näe ongelmia paloturvallisuusmääräysten kanssa. Hänen mukaansa kipsilevy on osa rakennetta, joka on suunniteltu mahdollisimman kustannustehokkaaksi.

Reposella haetaankin koko ajan keinoja, joilla neliöhintaa saisi alemmaksi. Yksittäistä hokkuspokkus-temppua tähän ei ole, Airaksela sanoo.

”Kustannusten pienentäminen on kokoaikaista jumppaamista. Esimerkiksi Honkasuon hankkeessa meillä ei ole välipohjissa ollenkaan betonia vaan gyprocia. Se oli meille huomattavasti järkevämpi vaihtoehto.”

Lisää tontteja puutaloille

Airakselan mukaan Reponen voisi rakentaa vielä enemmän puukerrostaloja, jos vain löytyisi sopivia tontteja. Tällä hetkellä yhtiö rakentaa myös Helsingin Kuninkaantammessa, mutta sen jälkeen uusista puutalokohteista ei ole tietoa.

”Emme ole saaneet tontteja puukerrostaloille, vaikka olemme niitä hakeneetkin”.

Katja Lähtinen perääkin rohkeutta päättäjiltä siinä vaiheessa, kun kunnissa aletaan tehdä kaavoituspäätöksiä.

”Kaavoitusta voitaisiin kannustaa siten, että kunnat brändäisivät itsensä kestävän asumisen ja hyvinvoinnin edelläkävijöiksi. Esimerkiksi Ruotsissa Växjö on hieno esimerkki puurakentamista suosivasta kaupungista.”

Myös Markku Karjalainen suuntaa katseensa julkisiin toimijoihin.

”Valtion ja kuntien pitäisi näyttää kohteissaan esimerkkiä. Jos esimerkiksi kuntien vuokra-asuntoyhtiöt päättäisivät siirtyä puurakentamiseen, niin silloin tie on auki.”

Suurimmat puurakentamisen kasvumahdollisuudet Karjalaisen mukaan ovat talojen lisäksi kouluissa, päiväkodeissa, senioritaloissa sekä infran rakentamisessa kuten silloissa ja meluaidoissa.

”Tämänvuotisen Puupalkinnon saanut Pudasjärven hirsinen koulukeskus on tunnustuksensa ansainnut”, Karjalainen sanoo.

Julkaisu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 24/2016.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Tekniikka Tekniikka

Artikkelit

Blogit

Tuloksia ei löytynyt

Keskustelut