Suomi on ajautunut ja osin ajanut itsensä tilanteeseen, jossa kuusta istutetaan metsiin eniten, mutta samalla puulajia uhkaa säännöllisesti pula jalostetuista siemenistä. Tänä vuonna kuusen runsas käpysato toteutunee viime hetkellä, sillä kuusentaimia kasvattavilla taimitarhoilla kaavittiin keväällä siemenlaarien pohjia.

”Nyt näyttää siltä, että tämän vuoden hyvällä siemensadolla saadaan jalostettua kuusensiementä taimitarhoille seuraavaksi 3–5 vuodeksi”, sanoo siementuottaja Tapion metsäpäällikkö Hannu Niemelä.

Pelastava siemensato ei silti vapauta kuusenkasvatusta perusongelmilta: kuusentaimia tarvitaan yli 100 miljoonaa kappaletta vuodessa mutta kuusella on luontaisesti hyviä siemenvuosia harvoin ja kävyillä monia tuholaisia. Lisäksi kuusen siemenviljelyksiä on kysyntään nähden liian vähän viljelysten perustamisessa takavuosina tapahtuneiden katkosten johdosta.

Luonnonvarakeskuksella (Luke) on meneillään hanke, jossa tutkijat yrittävät lisätä valiokuusten kukintaa siemenviljelyksillä ja löytää keinoja siementuhojen ehkäisyyn.

Kukinta moninkertaiseksi

Luken jalostusmetsänhoitaja Risto Hagqvist esittelee nuorta valiokuusta kuusen siemenviljelyksellä Kangasniemellä. Noin 17-vuotiaan puun runkoon on ruiskutettu viime kesänä hormonia ja puun juurelle on kaadettu typpilannoitusta.

Käsittelyn jäljiltä kuusi kukki hyvin ja siinä on nyt 150 käpyä, kun viereisessä, käsittelemättömässä kuusessa käpyjä ei juuri ole. Kuuset ovat siemenpuiksi nuoria, mutta tulos on lupaava.

”Näyttää siltä, että yhdistetty hormonikäsittely ja typpilannoitus moninkertaistavat kukinnan. Kaikissa eliöissä hormonit ohjaavat geenitoimintoja. Sama se on puissa”, Hagqvist sanoo.

Mahdollisimman hyvin kasvavat metsät lienevät koko Suomen etu. Hagqvistin mukaan uusimmilta siemenviljelyksiltä saatavista jalostetuista siemenistä kasvaa kuusia, joiden tilavuuskasvu on 15–20 prosenttia parempaa kuin tavallisilla metsäkuusilla. Jalostuskuusia myös testataan koko ajan niin, että niiden jälkeläiset kestäisivät paremmin metsien muuttuvia kasvuoloja.

Hormonin pistäminen hidasta

Onko hormonien ruiskuttaminen puihin ympäristöystävällistä? Kuusiin ruiskutettava hormoni on valmistettu tehtaassa, mutta samaa gibberrilliini-hormonia on puissa luontaisesti. Ruiskutuksilla ei ole Hagqvistin mukaan todettu haittavaikutuksia.

Tapion Hannu Niemelän mukaan hormonipistoksia on kokeiltu siemenviljelyksillä muutamia vuosia. Menetelmällä saadaan tehostettua kuusen hyvää kukintaa ja käännettyä välttävä kukinta hyväksi.

”Kukinnan parantamisen lisäksi on tärkeää tutkia, miten kuusen siementuhoja saadaan ehkäistyä paremmin.”

Hormonipistokset ovat olleet testissä myös Suomen toisen siementuottajan Siemen Forelian kuusiviljelyksillä.

”Ongelmana on, että hormonin ruiskuttaminen puunrunkoihin on hidasta työtä. Aineen levittäminen ilmassa spreijaamalla olisi nopeampaa ja sitä tutkitaan”, Siemen Forelian toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen sanoo.

Luken Risto Hagqvistin mukaan gibberriilini-hormonin käyttäminen siemenviljelmillä on hyvä investointi eikä todennäköisesti nostaisi kuusensiemenen hintaa, sillä pistoksilla saadaan yksittäisistä arvokkaista kuusivalioista enemmän käpyjä ja siemeniä irti.

Metsälehti kuuluu Tapio-konserniin.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.