Huippusiementä ensi vuosisadalle

Tulevaisuuden jalostetut puut kestävät paremmin tuhoja ja osaavat hyödyntää pidentyneen kasvukauden.

Siemen Forelia Oy:n siemenviljelyksillä Orimattilassa kasvaa riveissä yhteensä yli 4 600 männyn vartetta liki 22 hehtaarin alalla. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

Suomessa on jalostettu metsiä 1940-luvulta lähtien. Metsänjalostus on yksi keino vastata uusien investointien puuntarpeeseen, nopeuttaa kiertoaikaa ja parantaa kotimaan metsien kasvua sekä laatua entisestään.

Jalostettujen siementen riittävyys lukeutuu osaksi kansallista huoltovarmuutta, ja uusien siemenviljelysten perustamiseen on budjetoitu noin 440 000 euroa vuosittain.

Tällä hetkellä uusien siemenviljelysten perustamisesta vastaa Siemen Forelia Oy. Yhtiö perustaa uusia viljelyksiä muutamia kymmeniä hehtaareita joka vuosi siemenviljelysten perustamisohjelman mukaisesti.

Tänä vuonna perustetut männyn siemenviljelykset alkavat tuottaa siementä 2030-luvun alkupuolella ja ovat tuotantokykyisiä aina 2080–2090-luvuille saakka.

”Jos vielä viimeisistä siemensadoista istutetaan tai kylvetään puita, menee 2150–2200-luvuille ennen kuin tänä vuonna perustetun siemenviljelyksen sato on kasvanut ja käytetty hyväksi”, Siemen Forelia Oy:n toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen laskeskelee.

Mukautumiskyky avainasemassa

Siemenviljelyksillä on kauaskantoiset vaikutukset siihen minkälaista puuta metsissä tulee seuraavina vuosikymmeninä, jopa vuosisatoina, kasvamaan. Mistä sitten tiedetään, että jalostetusta siemenestä kasvaa puu, joka selviää kriittisen taimivaiheen yli ja menestyy tulevaisuuden vallitsevassa ilmastossa?

”Ilmastonmuutoksen vuoksi metsänjalostuksessa kiinnitetään tällä hetkellä huomiota hyvään viljelyvarmuuteen, jolla tarkoitetaan laaja-alaista mukautumiskykyä erilaisiin ilmasto-oloihin, taudinkestävyyttä sekä hyvää sietokykyä vaihteleviin ympäristöolosuhteisiin”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) metsänjalostusohjelmasta vastaava erikoistutkija Matti Haapanen.

Metsänjalostuksessa viljelyvarmuutta ja puiden mukautumiskykyä parannetaan testaamalla jalostusaineistoja laajalla maantieteellisellä alueella. Luke esimerkiksi testaa kuusen, rauduskoivun ja lehtikuusen jalostusaineistoja parhaillaan kenttäkokeilla myös Virossa.

”Testausaikana parhaiten erilaisissa ilmastoissa menestyvät puut ovat todennäköisimmin niitä, joiden jälkeläiset tulevat kestämään ilmastonmuutosta parhaiten”, Haapanen arvioi.

Jalostetun siemenen käyttö mahdollistaa myös ennakoivan reagoinnin ilmastonmuutokseen siemensiirtojen avulla. Uudistusalalla voidaan viljellä tiettyä alkuperää, joka taimivaiheessa selviytyy nykyilmastosta ja varttuneempana hyödyntää parhaiten muuttuneen ilmaston kasvujakson. Tällaista mahdollisuutta ei luontaisessa uudistamisessa ole.

Luontoa ripeämmin tuloksia

Luonnossa puiden perimä sopeutuu ympäristön muutoksiin hitaasti luonnonvalinnan kautta. Täydellinen sopeutuminen voi viedä jopa satoja vuosia. Metsänjalostuksessa havupuilla yhteen vuosisataan mahtuu neljä peräkkäistä testaus- ja valintavaihetta, joissa poimitaan sen hetkisessä ilmastossa parhaiten menestyneet yksilöt.

”Hitaaksi moitittu jalostus on luontoäitiin verrattuna huomattavan nopealiikkeinen”, Haapanen kertoo.

Tulevaisuudessa jalostetut kuusen taimet tulevat esimerkiksi olemaan kestävämpiä keväthalloille, sillä jalostuksella karsitaan aikaisin keväällä kasvunsa aloittavia puuyksilöitä. Jalostusaineistoja testataan myös vaihtelevilla kasvupaikoilla viljavista karumpiin, joten jalostettujen kuusten odotetaan sietävän kuivuutta jonkin verran maalaiskuusia paremmin. Kuusen jalostusaineistosta on lisäksi kartoitettu puiden kestävyyttä juurikäävälle.

Tällä hetkellä männyn ja kuusen siemenviljelykset ovat ensimmäisen ja 1,5 -polven viljelyksiä. Selvimmin metsänjalostuksella saatavat kestävyyshyödyt tulevat esille toisen ja sitä seuraavien polvien viljelyksillä. Niissä siemenpuiden takana on jo useampi testaus- ja valintavaihe.

”Männyllä 2. polven viljelysten perustamiseen on edellytykset jo lähitulevaisuudessa, kuusella 2030-luvun vaihteen tienoilla”, Haapanen arvioi.

Juttua varten on haastateltu myös neuvottelevaa virkamiestä Sanna Paanukoskea maa- ja metsätalousministeriöstä. Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan 2.7.2020 ilmestyneessä Metsälehdessä.

Kommentit (1)

  1. Oikein hyvä, että jalotustakinnostetaan esiin!

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut

Kuvat