Iin tukkilaiskisat toivat tuulahduksen menneestä kulttuurista

Lauantaina kilpailtiin tukkilaismaratonin, koskenlaskun, joukkuesoudun ja sauvonnan suomenmestaruuksista.

Tukkilaiskisojen kilpailijat Juha Julkunen ja Jori Mikkonen tukin päällä. Kuva: Iin kunta, Ii-instituutti liikelaitos

Sää suosi Kuningasjätkä-tukkilaiskisoja Iin Raasakkakoskella viime lauantaina. Koskella kisattiin SM-tason titteleistä reilun parinkymmenen asteen lämmössä ja pääosin puolipilvisessä kelissä, eli sopivissa olosuhteissa keskittymistä vaativille urheilulajeille.

Ratkottavina olivat tukkilaismaratonin, koskenlaskun, joukkuesoudun ja sauvonnan mestaruudet. Osallistujia oli reilut parikymmentä ja yleisöä noin 800 henkeä.

Aamupäivällä voimalaitoksen tuloluukuista alettiin laskea Raasakkakoskeen vettä 100 kuution sekuntivauhdilla. Sen jälkeen ensimmäiset osallistujat päästettiin tukkilaismaratonin radalle.

Koskenlasku maratonin helpoin laji

Tukkilaismaratoni yhdistää kuusi eri lajia, joita on entisaikaan on tarvittu tukinuiton töissä: soutua, veneen vetoa, puomilla juoksua, sumajuoksua, sestomista ja maastojuoksua. Tarkoituksena on suorittaa noin 800 metrin pituinen rata mahdollisimman nopeasti.

Yleisen sarjan voitti savukoskelainen Juha Julkunen ajalla 5 minuuttia ja 11 sekuntia.

”Hyvältähän se tuntui ja kyllä siihen pitää tyytyväinen olla. Ei tullut minkäänlaista virhettä suorituksessa”, Julkunen kertoo.

Julkuselle tämä oli jo 28. suomenmestaruus tukkilaismaratonissa. Hän uskoo, että monipuolinen urheilutausta on auttanut häntä menestyksessä.

”Olen treenannut paljon ja panostanut kilpailuihin. Talvisin harrastan maastohiihtoa ja ampumahiihtoa.”

Tukkilaismaratonissa vaaditaan kestävyyttä, nopeutta, voimaa ja taitoa. Näyttävin osuus, koskenlasku, oli Julkusen mukaan yllättäen kaikkein helpoin. Siinä ei hänen mukaansa tarvitse tehdä muuta kuin yrittää tasapainoilla tukin päällä lähdöstä maaliviivaan asti. Jos kesken kaiken tippuu kyydistä, puun päälle saa nousta uudestaan, kunhan on maaliviivan kohdalla tukilla.

”Alussa kun koskenlaskua alkaa opetella, se tuntuu mahdottomalle. Mutta sitten kun hoksaa, miten saa tasapainon ja hallinnan, se on ihan helppoa. Tukilla pysyminen on kuin pyörällä ajo: kun sen kerran oppii, sen osaa aina.”

Kenkinä Julkunen käytti samanlaisia vesiurheilutossuja, joita käytetään muussakin vesiurheilussa, kuten surffaamisessa. Niissä on hänen mukaansa parempi tuntuma kuin esimerkiksi lenkkareissa.

Perinteet halutaan säilyttää

Tukkilaiskisojen perinteet yltävät Iissä pitkälle. Kilpailuja pidettiin takavuosina 1960-luvulle asti, kunnes Raasakkakoski valjastettiin voimalaitoksen käyttöön 1970-luvulla.

Nykyisenkaltaiset tukkilaiskisat heräteltiin eloon 2000-luvun alkupuolella. Tukkilaiskisojen ratamestari Eero Alaraasakka kertoo, että kisojen järjestämistä pohdittiin silloin porukalla paikallisten metsäammattilaisten kanssa. Valjastetun joen uoma oli kuiva ja sen tulvaluukku oli ylhäällä, minkä ansiosta he ajattelivat paikan sopivan kisaamiselle.

”Ensimmäisissä kisoissa jännitimme, miten ne onnistuvat, mutta ne menivät hyvin. Raasakkakoski on yksi Suomen parhaimmista paikoista järjestää tukkilaiskisoja, koska se on turvallinen koski.”

Nykyisten tukkilaiskisojen yhtenä tarkoituksena on jatkaa tukkilaiskulttuurin ja metsäurheilukulttuurin perinnettä.

Julkusen mukaan kisat ovat tärkeitä erityisesti iäkkäämmille henkilöille, jotka ovat olleet mukana uittotyössä omassa nuoruudessaan.

”Heillehän se on sydämen asia, että he pääsevät näkemään tukkilaiskisoja. Ne ovat tuulahdus menneestä kulttuurista ja sen työmenetelmistä.”

Kilpailuihin tulee myös sellaisia, joille tukkilaiskisat ovat entuudestaan vieraita. Tukinuitto saattaa olla tuttua ainoastaan vanhoista Suomi-Filmin elokuvista.

Aiemmin kisoja pidettiin paljonkin, mutta nykyään niitä järjestetään enää pari kesässä. Alaraasakka toivoo, ettei loppua vielä näy.

”Aika vähän on paikkakuntia, missä voidaan järjestää kisoja. Talkooporukkaakaan ei ole kovin paljoa ja on vaarana, että tukkilaiskisat loppuvat. Mutta yritetään pitää perinnettä yllä.”

Perinteen jatkumista lupailee se, että kisoissa on ollut myös nuoria osallistujia. Tänä vuonna alle 18-vuotiaita kilpailijoita saatiin mukaan muutamia.

SM-Tukkilaismaratonin kolmen parhaan joukot:

Yleinen sarja
1. Juha Julkunen, 5.11,00
2. Jori Mikkonen, 5.25,00
3. Pauli Ylitalo 6.13,00

Ikämiehet
1. Jaakko Saaristo, 6.48,00
2. Riku Pakanen 7.42,00
3. Jarmo Mustonen, 7.46,00

Naiset
1. Ida Mäntylä 4.44,00
2. Milla Sulkakoski 5.11,00

 

Lue lisää tukinuitosta täältä: Uittomäärät yllättäen kasvussa

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Harrastukset Harrastukset

Keskustelut

Kuvat