Uutta kemeraa työstetään parhaillaan – byrokratiaa halutaan karsia ja tukikohteita lisätä

Tulevaisuudessa saataneen lisää tukia muun muassa suometsien hoitoon.

Ensi vuosikymmenellä suometsien hoidon tuki ohjattaneen entistä painokkaammin vesiensuojeluun. Kuva: Markus Pentikäinen (Kuvaaja: Markus Pentikinen)

Nykyinen kestävän metsätalouden rahoitusohjelman laki (kemera) päättyy vuonna 2020, kuten EU:n maaseutuohjelmakin. Todennäköisenä tosin pidetään, että europarlamentin vaalien vuoksi seuraavan maaseutuohjelman valmistuminen viipyy vuoteen 2021, mikä voi tuoda jatkoaikaa nykyiselle kemeralaille.

Uutta kannustejärjestelmää on työstetty maa- ja metsätalousministeriön johdolla, ja alustava luonnos valmistunee syyskuussa. Mitä lähemmäs maalia on tultu, sitä konservatiivisemmaksi työlajivalikoima on muotoutunut.

Samalla luonnonhoidon edistäminen talousmetsien hoidossa sekä ekosysteemipalveluiden tukeminen ovat keskusteluissa saaneet enemmän painoarvoa.

Näillä näkymin metsänomistajille on siis jatkossakin tarjolla tukea niin taimikonhoitoon, metsäteiden rakentamiseen sekä kunnostukseen kuin myös suometsien hoitoon. Metsäsektori haluaa korostaa, että hyvin kasvavat, terveet metsävarat ovat ilmastonmuutoksen sopeutumisessa avainasemassa.

Luonnonhoito ja vesiensuojelu korostuvat

Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen ennakoi, että jatkossa luonnonhoito ja vesiensuojelu korostuvat erityisesti suometsien hoidon tukemisessa. Myös ennallistamista on pohdittu kemeratuin rahoitettavaksi.

Tavoitteena on, että jatkossa suometsien hoito voitaisiin yhä useammin keskittää useiden tilojen yhteishankkeiksi, mikä helpottaisi vesiensuojelua.

”Hiilensidonnan tehostamiseksi myös peltojen metsityksen ja Pohjois-Suomen metsänviljelyn tukemisen mahdollisuudet ovat olleet esillä keskustelussa”, Hilska-Aaltonen kertoo.

Luonnonhoitoa ja mahdollisesti myös riistanhoitoa on kaavailtu mukaan kemeralla tuettaviin töihin.

”Luonnonhoitoa on korostettu jo nykyisessä kemeralaissa. Esimerkiksi taimikonhoidossa voidaan kymmenen prosenttia alasta jättää raivaamattomiksi riistatiheiköiksi ilman, että tuettavaa pinta-alaa pienennetään. Tarpeetonta taimikoiden harvennusta tulee välttää, kuten metsänhoitosuosituksissakin todetaan.”

Tukien maksutapa mietinnässä

Nykyisin kemeratuet maksetaan Euroopan unionin valtiontukilinjausten mukaisesti. Se tarkoittaa, että tuki maksetaan vain ennalta tehdyn rahoituspäätöksen perusteella. Yleensä tukisummaltaan pienissä kemerahankkeissa tämä on johtanut turhaksi koettuun hallinnointiin.

Uuden kemeran valmistelussa on pidetty esillä mahdollisuutta siirtää metsätuet niin sanottujen deminimis-tukien piiriin. Tällöin metsätuet maksettaisiin ilman ennakkopäätöstä, kun työt on tehty. Tilaa kohti deminimis-tukia voidaan maksaa kolmessa vuodessa enintään 200 000 euroa.

Toisaalta Saksa on esittänyt, että alle 10 000 euron valtiontukia voitaisiin maksaa jälkirahoitteisesti. Tämä olisi vaihtoehtoinen tapa yksinkertaistaa kemeratukien hallinnointia.

Samalla kun tukirahan jakamista pyritään helpottamaan, Suomen metsäkeskuksessa tutkitaan mahdollisuuksia kemeratöiden valvonnan automatisoimiseksi satelliittikuvien tulkinnan avulla.

Julkaistu Metsälehdessä 13/2018.

Kommentit (2)

  1. Kemerassa on eniten korjattavaa käsittelevien virkamiesten asenteissa. Sen korjaaminen taitaa olla vaikeinta. Virkamiehiä pitäisi kannustaa maalaisjärjen käyttöön.

  2. Kemeran lopettaminen on paras uudistus asiassa. Metsäkeskuksen tiedotteet mm. uusien, tuella tehtyjen teiden rapautummisesta ovat järkyttäviä — tuotanto-oamisuudesta ei haluta, viitsitä, jne? jne? huolehtia lanauksin, reunaroskien raivauksin jne! Se että tehdyn työilmoituksen sarakkeille, niiden numeroille ja valtion maksamalle tuelle ei metsästä löydy mitään todella tehtyä, on, niin mieti mitä se on! Pienessä otoksessa voi tulla takaisinperintä, laaja todellisuus on toista.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut