Tietä käyden tien on vanki. Vapaa on vain umpihanki.”

Metsäreportteri Laura Halvarin puhetta kuunnellessa ajatukset vievät Aaro Hellaakosken aforismiin. Lausahdukseen tiivistyy osin se, miten nuorille metsäalasta viestivä Halvari neuvoisi metsäammattilaisia toimimaan sosiaalisessa medias¿sa eli somessa.

Somessa nuorille suunnattua metsätietoa jakava Halvari sanoo, että metsäyritysten ja -organisaatioiden pitäisi uskaltaa olla avoimempia, rennompia ja keveämpiä.

”Jos on kuvia vain sellu- ja paperitehtaista, imago on liian sliipattua. Rautakanki ei saa olla aina matkassa”, Halvari kuvailee kevättalven korkeiden nietosten keskellä.

Sosiaalinen media ja siellä toimiminen saattavat vaikuttaa monesta ladun vaihtamiselta umpihankeen, mutta somea ei ole varaa jättää huomiotta tulevaisuudessa. Nuoret elävät jo nyt aivan erilaisessa mediaympäristössä kuin aiemmat sukupolvet ja hankkivat tietoa netistä omilla tavoillaan.

Parhaiten uudenlaiset viestintäkanavat hallitsevat tahot vievät nuorten huomiota itselleen myös metsäasioissa.

”Luonnonsuojelujärjestöillä on nasevaa viestintää. Metsätalouden puolella viestintä on varovaista, ettei vaan tulisi konflikteja.”

Varovaisuus ja pysyminen kankeasti omalla hiekkalaatikolla voivat kuitenkin koitua somessa jopa tappioksi.

”Tulee piilottelun ja salailun maku. Metsäkone alkaa näyttää peikolta ihan oman toiminnan vuoksi”, Halvari sanoo.

Nuorille tietoa alasta

Halvari on tehnyt puolentoista vuoden ajan töitä metsäreportterina metsäopintojen ohessa. Metsäreportteri on osa nuorisotyötä tekevän 4H-järjestön toimintaa.

Reportterin metsäviesti kulkee nuorille lähes pelkästään sosiaalisen median kanavissa: Instagramissa, Youtubessa, Twitterissä ja blogeissa.

”Tehokkain kanava nuorten tavoittamiseen on ollut Insta. Ja Youtube tulee olemaan jatkossa, sillä aloitimme vasta julkaisemisen siellä. Facebookissakin on sivut, mutta ei nuoret sitä seuraa.”

Tavoitteena on innostaa nuoria töihin metsäalalle. Ala tuntuu kiinnostavan, mutta mielikuva metsäalan töistä on kapea.

”Pyrin kertomaan, että ei ole pelkästään motokuskeja tai metsätalousinsinöörejä, vaan myös tutkijoita, luontokuvaajia ja tietotekniikan ammattilaisia. Kaikki näitä tarvitaan metsäalalla.”

Metsästä kaivattaisiin Halvarin mukaan someen enemmän tarinoita. Esimerkiksi Finnairilla on lentoemäntiä, jotka kertovat omalla naamallaan arjestaan taivaalla.

”Metsälle tarvittaisiin samanlaisia työntekijälähettiläitä. Yksityiset metsäpalveluyrittäjät raivauskuvia jo jakavatkin.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 6/2018.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.