Inarissa hierotaan hiilimetsäkauppaa

Luonnonsuojeluliitto haluaa ostaa yhteismetsältä jopa tuhansia hehtaareita vanhaa metsää suojaan hakkuilta.

Jos Suomen luonnonsuojeluliton ostohanke toteutuu, Ylä-Lapissa siirtyy jopa tuhansia hehtaareita vanhaa metsää hakkuiden ulottumattomiin. (Kuvaaja: Kaisa Siren)

Inarin yhteismetsä ja Suomen luonnonsuojeluliiton Hiilipörssi neuvottelevat Hammastunturin vanhojen metsien hiilikompensaatiokaupoista. Inarin yhteismetsää edustavan Vesa Väisäsen mukaan neuvotteluita käydään enimmillään tuhansien hehtaarien metsäalueista.

Runsaan hiilivaraston lisäksi Hiilipörssiä kiinnostaa hakkuilta säästyneiden Hammastunturin palstan metsien luonnontilaisuus.

”Metsiin on varastoitunut niin paljon hiiltä kuin pohjoisessa voi. Männyt ovat tyypillisesti 500 vuotta vanhoja, varmasti se tuhatvuotinenkin petäjä alueelta löytyy. Keloja on enemmän kuin missään muualla Suomessa”, kertoo Hiilipörssiä edustava biologi ja Luonnonsuojeluliiton entinen puheenjohtaja Risto Sulkava.

Sulkavan mukaan neuvottelut yhteismetsän kanssa ovat vielä alkuvaiheessa. Hän ei ennakoi kaupan kohteena olevia hehtaarimääriä tai järjestelyn aikatauluja.

Hiilipörssin edustajat ovat käyneet arvioimassa yhteismetsän puustoja. Sulkava ennakoi, että ostotarjous asti voidaan jättää jopa vielä tämän vuoden aikana.

Hinnoista ei vielä puhuta, mutta kauppahinta muodostuu puuston nettoarvosta ja vuotuisen kasvun arvosta. Rahat Hiilipörssin on määrä hankkia lähinnä yrityksiltä.

”Alle sadan vuoden sopimukset huijausta”

Inarin yhteismetsä on ensimmäinen taho, jonka kanssa Hiilipörssi neuvottelee metsän hiilikompensaatiokaupasta.

”Päähuomio on ennallistettavien soiden lunastamisesta. Siihen tarkoitukseen olemme onnistuneet keräämään sijoittajilta 700 000 euroa, jolla on saatu hankittua 800 hehtaaria soita. Mahdollisuutemme hankkia metsiä riippuu siitä, kuinka saamme sijoittajat innostumaan asiasta.”

Yhteismetsälle Hammastunturin metsäalueiden hyödyntäminen metsätaloutta harjoittamalla on vaikeaa, koska alue on saamelaisten poronhoitoaluetta ja hakkuut edellyttävät yhteisymmärrystä saamelaisyhteisön kanssa.

Sulkavan mukaan hiilikompensaatiosopimusten vähimmäiskesto on sata vuotta. Kohteiksi hän kelpuuttaisi vain luontoarvoiltaan merkittäviä, hakkuilta säästyneitä vanhoja metsiä. Hän tyrmää idean, että metsänomistaja voisi myydä harvennetun kasvatusmetsän hiilikaupalla muutamaksi kymmeneksi vuodeksi.

”Ei tule onnistumaan. Kasvava metsä sitoo joka tapauksessa hiiltä ilman hiilikompensaatioitakin. Mielestäni kaikki hiilisopimukset, joiden vaikutusaika on alle sata vuotta, ovat huijauksia.”

Monenlaista kauppiasta

Hiilipäästöjen kompensointiin on nopeasti syntynyt sankka joukko yrittäjiä ja yhteistöitä, jotka tarjoavat helpotusta ihmisten ilmastoahdistukseen ja erityisesti lentomatkustamisen aiheuttamaan huonoon omaantuntoon.

Luonnonsuojeluliiton Hiilipörssi sijoittaa rahat kotimaahan. Taustayhteistö on tunnettu ja myös toiminta on konkreettista.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 15/2019

 

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus