FSC-myrsky ei tyynny

FSC-kriteerien mukaan määriteltyjen korkean suojeluarvon eli HCV-alueiden rajauksista syntynyt metsänomistajien epäluulo ei ota laantuakseen.

Versowoodin ostomies Petri Tanttu, metsänomistaja Antti Ruusunen ja metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen asiantuntija Arttu Juhola ihmettelevät Ruususen metsään tehtyä HCV-merkintää. (Kuvaaja: Mikko Riikilä)

”Kyllähän se järkytti, kun yhdistyksestä kerrottiin, että 20 hehtaaria tukkimetsää oli merkitty HCV-alueeksi. Ajattelin, että nyt ne panevat meidän metsämme hakkuukieltoon”, muistelee metsänomistaja Antti Ruusunen Asikkalan Kalkkisista.

Puuntuotanto on tilan päätuotantosuunta ja sukupolvenvaihdos valmisteilla. HCV-rajaukseen mennyttä tukkimetsää oli säästelty pesämunaksi jatkajalle. Versowoodin ostomies Petri Tantulla oli helpottavia uutisia.

”Tässä on haettu mahdollisia luontoarvoja, jotka pitää selvittää ennen hakkuuta. Ei tässä sinun metsässäsi, Antti, ole mitään erikoista. Metsä on harvennettu parikymmentä vuotta sitten ja tuulenkaadot on korjattu, joten lahopuuta ei ole. Tehdäänkö saman tien puukaupat?”

Ei tehty, mutta tilanne on tuttu myös Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen metsäasiantuntija Arttu Juholalle.

”Kyselyitä on tullut aika paljon. Me olemme jakaneet metsänomistajille karttoja, joissa heidän mailleen kohdistuvat HCV-merkinnät näkyvät. Asikkalassa niitä on lähes tuhat hehtaaria.”

Tantun mukaan HCV-kohteillakin voidaan toimia.

”Jos luontoarvoja on, ehdotamme metsän liittämistä Metso-ohjelmaan. Vaihtoehtona on tehdä hakkuu, jossa säästöpuiksi jätetään runsaasti puustoa, jotta lahopuuta muodostuu jatkossakin.”

Teollisuuden operaatio

Kuka HCV-tartoituksen sitten teki? Metsäteollisuus ja Sahateollisuus ry:t pestasivat konsultin, Metsälehteäkin julkaisevan Tapio Palvelut Oy:n, paikantamaan todennäköiset korkean suojeluarvon (HCV, high conservation values) metsät kartalle.

Mitä etsittiin? HCV-metsien tunnusmerkit perustuvat FSC:n mukaiseen riskiarviointiin. Tärkeimpiä kohteita ovat runsaslahopuustoiset kangasmetsät, vesitaloudeltaan luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset suot sekä kallioiset metsät.

Kohteiden vähimmäiskoho vaihtelee etelän 20 hehtaarista pohjoisen 100 hehtaariin. Kohteita on paikannettu kaikkiin talousmetsiin. Näin FSC:n vaatimukset ulottuvat yli sertifikaattirajojen.

Miten kartoitus onnistui? Ei ilmeisesti kovin hyvin. Tanttu ja Juhola arvioivat, että yhdeksän kymmenestä Asikkalan HCV-kohteesta ei sisällä luontoarvoja. Metsähallituksen Etelä-Suomen alueella tarkastettiin 70 HCV-merkittyä leimikkoa, eikä niistä yhdelläkään ollut sanottavia luontoarvoja. Epätarkkuus johtuu siitä, ettei lahopuun määrää voi ennustaa metsävaratiedoista.

Estääkö HCV-merkintä hakkuut? Ensisijaisesti se velvoittaa puunostajaa tarkastamaan alueen luontoarvot. Ostaja vastaa, että luontoarvot säästetään ja otetaan huomioon hakkuissa.

Miksi operaatioon lähdettiin? FSC-leimatut puunjalosteet ovat haluttuja, mutta Suomen metsistä vain kymmenisen prosenttia on FSC-sertifioinnin piirissä. Siksi puujalosteita leimataan myös FSC-MIX-tunnuksella. Tällöin osa puusta saa olla muista kuin FSC-sertifioiduista metsistä, kunhan HCV-alueet varmistetaan.

Ketä tämä koskee? Isot metsäyhtiöt haluavat varmistaa puun hankintaketjunsa. Näin myös sellu- ja paperitehtaille kuitupuuta ja sahahaketta toimittavien sahojen on noudatettava HCV-rajauksia. Ne velvoittavat myös puun viejiä.

Miten etsittiin? HCV-kohteet paikannettiin julkisista tietolähteistä, muun muassa Metsäkeskuksen Metsään.fi-aineistoista. Maastossa kohteita ei arvioitu. Karttarajauksia yritetään syksyn aikana päivittää niin, että eräitä systemaattisia virheitä saataisiin korjattua.

Voiko metsänomistaja vaatia virheellisten karttamerkintöjen poistamista? Ei onnistu. Puun ostaja toteaa mahdolliset luontoarvot hakkuuta suunniteltaessa. Hankalin tilanne muodostuu tilakaupoissa – HCV-merkinnän kaltainen piilorasite alentanee ostajien kiinnostusta.

Paljonko HCV-kohteita on? Määrää ei tiedetä, mutta varovastikin arvioiden kymmeniätuhansia hehtaareita.

Mikä meni pieleen? Metsänomistajat saa varmimmin raivostumaan, kun heidän tietämättään piirrellään metsien käyttöä mahdollisesti estäviä rajoja. Moni kokee HCV-operaation muistuttavan 1990-luvun Naturaa.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 15/2019.

 

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus