Ladataan...
Uudistaminen suojuspuuhakkuulla onnistuu korpikuusikossa – ”Jokaiselle koealalle syntynyt hyvin taimia”
Jatkuvan kasvatuksen hakkuusta huolimatta tarvetta on silti taimikonraivaukselle.
Tilaajille
Kenet tuo kuva vakuuttaa? Vajaatuottoisten pikku plänttien tilkkutäkki ei palvele kannattavaa metsätaloutta millään muotoa.
Itse näen kuvassa onnettoman vajaatuottoisen metsän, jonka mahdollisten taimien jälkeistä ensiharvennusta pitää odottaa vaikka miten monta vuosikymmentä.
LUKE:n nykyinen linja on poliittisen muodin mukaisesti edistää metsien huonoa ja ”luonnonmukaista” hoitoa ja panetella tehokasta puun tuotantoa.
En ole 50 vuoden metsän kasvattajaurallani nähnyt koskaan onnistunutta ja varsinkaan tervettä kuusikkoa luontaisen uudistamisen tuloksena.
Meidänkin kartanon alueella niitä edelliset isännät olivat koettaneet ja kaikissa oli paljon lahovikaa.
Kun se on havaittu, ne on uudistettu heti päähakkaamalla ja tehokkaalla ajouraoja mätästämisellä ja koivun rotutaimilla erittäin hyvin kasvaviksi koivikoiksi.
Näin myös maaperä saadaan uudistumaan.
Nykyisillä lämpösummilla ja puun hinnoilla järkevä eli tehokas puun kasvatus Lapissa on varsin kannattavaa sekä alueen ja kansan taloudelle erittäin hyvä asia.
Sillä myös hiilen sidonta saadaan moninkertaiseksi sammaleen ja ryteikön kasvattamisen sijaan.
Lapissa pohjavesi on tasamailla lähes järjestään liian korkealla ja maan sisässä kuntan alla todella huonot olosuhteet juurien, sienirihmastojen, pieneliöiden ja mikrobien biokasvulle, joiden hyvinvointi on perusedellytys hyvälle puun kasvulle.
Taannoin kävelin kuvan kaltaista metsää myynnissä olevalla tilalla, päätelmäni olivat samat kuin edellisillä kommentoijilla kuvan metsästä. Taimia oli kylläkin syntynyt, mutta tuuli oli jo valmiiksi vajaatuottoista harventanut lisää. Ainakin kymmenen vuotta metsä oli harvana ollut, joten kyllä luonnon taimille hintaa mielestäni tulee ,kasvutappioina tuhansia euroja hehtaarille.
Silloin kun oli taimikon perustamiseksi vakuustalletus ja Mk:n taimikon vakiintumistarkastukset, kuvan mukaiset kohteet joutuivat naurun alaisiksi.
…juu kaikki nurin ja istuttamaan
Kuva on huono ja aiemmat siihen perustuvat kommentit ovat ymmärrettäviä. Suojuspuuhakkuulla on huono maine syystäkin, mutta nimenomaan korpien uudistamisessa se voi toimia oikein hyvin. Yksityismetsätaloudessa hankaluutena on projektin kesto kun innokas metsänomistaja haluaa tuloksia nopeasti. Suurmetsätaloudessa kaikki on helpompaa kun on aikaa odottaa ja kaiken ei tarvitse onnistua 100 prosenttisesti.
Jos lähtötilanne on +800 runkoa/ha, niin tarvitaan 2-3 hakkuuta ja 15-20 v aikaa. Tai sitten ei. Jokainen kuvio on uniikki. Hakkuut ovat kyllä aivan kannattavia. Koivua ja mäntyä säästetään ja isoimpia tuuleen tottuneita kuusia. Tai vain kuusia jos muita ei ole. Alempaa latvuskerrosta ja lisävaltapuita poistetaan. Ne pysyvät heikommin pystyssä kuin valtapuut. Jokainen hakkuu on kannattava ja lopputuloksena tasaikäinen taimikko jota voidaan kasvattaa yksijaksoisesti ja taas varmistaa parhaan tuotoksen.
Metsälehti voisi näitä korpikuusikoiden suojuspuuhakkuita kaivaa esiin ja uutisoida jatkossakin.