Tälle kesälle on luvassa kohtalainen koivun siemensato. Sen sijaan ensi vuonna eteläiseen Suomeen odotetaan likimain ennätyksellistä männyn ja koivun siemensatoa ja pohjoiseenkin kohtalaista.
Olisiko järkeä jättää aukko istuttamatta tai istuttaa taimia tavallista harvempaan, kun luontaista siementä on runsaasti luvassa?
Useimmat jututtamamme asiantuntijat eivät innostuneet ajatuksesta.
Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Tiina Laine perustelee kantaansa jalostetusta siemenalkuperästä kasvatettujen taimien paremmalla kasvulla – istutustaimet kasvavat jopa viidenneksen nopeammin kuin maatiaistaimet.
Metsähallituksen metsänhoidon kehityspäällikkö Saija Huuskonen muistuttaa kasvavasta viljelytaimien tuhoutumisriskistä.
”Olemme tottuneet, että istutustaimikot lähtevät hyvin kasvuun, mutta tuhoriski kasvaa, jos kuivat jaksot kasvukauden aikana yleistyvät. Näin ollen en lähtisi alentamaan viljelytiheyksiä.”
”Metsänomistaja päättää”
Metsänhoitosuositusten mukaan männyn istutustiheys on 2 000–2 400 tainta hehtaarille, kuusen 1 500–1 800 ja rauduskoivun 1 600 tainta.
Eri toimijoiden suositusten mukaan istutustaimikoiden sekapuuksi sopii 10–20 prosentin lehtipuusekoitus.
Kymmenen prosentin lehtipuusekoitus saavutetaan, kun säteeltään neljän metrin ympyrä-
koealalla on havupuutaimien lisäksi yksi lehtipuu.
Metsä Group suosittelee edelleen kuusten istuttamista 1 800 taimen hehtaaritiheyteen.
”Metsänomistaja tietysti päättää, millainen määrä taimia istutetaan, mutta tavoitteemme on muodostaa kuusivaltaisiin taimikoihin kymmenen prosentin lehtipuusekoitus”, Laine sanoo.
Vanhat opit romukoppaan
Viljavilla metsämailla koivun luontainen siemennys voi olla houkutteleva vaihtoehto.
Koivu itää parhaiten äskettäin muokatussa maassa. Hakkuualat kannattaakin muokata heinäkuun alkupuolella, jos mielii koivutaimikkoa ja tulossa on hyvä siemensato.
Loppukesän siemennyksestä on luvassa täydennystä myös keväällä istutetuille maille.
Ennen vanhaan koivujen pelättiin kasvavan kuusia nopeammin ja haittaavan niiden kehitystä. Nykykäsityksen mukaan pelko on turha.
Luonnonvarakeskuksen tutkijan Lauri Männistön mukaan keväällä istutetut yksivuotiaat kuusentaimet ja seuraavana keväänä syntyneet rauduskoivuntaimet kasvavat tasatahtiin.
”Luontainen siemenkoivu kasvaa aluksi nopeammin, mutta metsikön varttuessa kuusen kasvu ohittaa koivun. Ensiharvennusvaiheeseen mennessä kuuset ja koivut ovat samanpituisia.”
Kuusten mittaisia tai, niitä hieman pidempiä koivuja voi jättää metrin etäisyydelle kuusentaimista.
”Selvästi pidempiä koivuja ja muita lehtipuita voi jättää esimerkiksi kohtiin, joista istutettu kuusi on kuollut”, Metsä Groupin Laine neuvoo.
Istutuskuusten lomaan luontaisesti syntyvät männyntaimet voidaan kasvattaa taimikon sekapuina.
Luonto siementää turvemailla
Hyvän siemensadon aikaan reunametsät riittävät siementävät pienehköjä aukkoja, jos metsänomistaja tyytyy metsänviljelyä epävarmempaan ja hitaampaan uudistumiseen.
Tutkimusprofessori Pasi Raution mukaan männyn siementä leviää riittävästi suunnilleen kaksi kertaa reunapuuston pituuden verran, siis eteläisessä Suomessa jopa 50 metriä.
”Karuimpia maita ei välttämättä tarvitse muokata, mutta viljavimpien uudistusalojen muokkaaminen varmistaa taimettumista.”
Koivun siemenet leviävät pitkiäkin matkoja, joten etäisyys reunametsästä ei ole ratkaisevaa luontaisten koivuntaimien syntymiselle.
Turvemaiden hakkuualat taimettuvat hyvin luontaisesti. Emeritustutkija Markku Saarisen mukaan turvemailla reunametsästä leviää riittävästi siementä 20 metrin päähän.
Näin enimmillään 0,3 hehtaarin pienaukot ja muutaman kymmenen metrin levyiset uudistamiskaistat voi näin jättää taimettumaan luontaisesti.
Turvemailla muokkauksen tarve on suurin karuimmilla turvemailla, joiden pinnalla on siementen itämistä haittaava raakahumus- ja seinäsammalkerros. Viljavammat turvemaat voi jättää muokkaamatta.
”Muokkaus voi jopa haitata taimettumista, jos iso osa taimista on syntynyt jo ennen hakkuuta.”
Viljavilla kasvupaikoilla rehevöityvä pintakasvillisuus ja vesakko vaikeuttavat turvemaan luontaista uudistamista, joten ne on Saarisen mukaan paras istuttaa.
Kääntömätästys ei aina riitä
Luontaista taimikkoa tai istutustaimien lomaan luontaisia sekataimia mielivä joutuu punnitsemaan eri muokkausmenetelmien hyötyjä ja haittoja.
Runsaimmin luontaista taimiainesta tuottaa äestys tai kaivurilaikutus, jotka paljastavat runsaasti maanpintaa, joka on otollinen itämisalusta luonnontaimille.
Tutkija Jari Miina ei silti suosittele näitä menetelmiä.
”Luonnontaimia voi syntyä niin paljon, että varhaisperkaus ja taimikonhoito käyvät todella työlääksi. Lisäksi istutettu kuusi kasvaa äesvaossa ja laikussa huonommin kuin mättäässä.”
Niukimmin maanpintaa paljastava kääntömätästys tuottaa vähemmän itämisalustaa luonnontaimille. Mättäille syntyneet siementaimet ovat vaarassa kuivua ja toisaalta ne ovat liian lähellä istutustaimia.
”Varmimmin sekataimikko syntyy, kun istutusala laikkumätästetään. Taimet istutetaan mättäisiin, ja luontaisia taimia syntyy laikkuihin. Varhaisperkauksessa ja taimikonhoidossa voidaan poistaa istutustaimia laadukkaiden luontaisesti syntyneiden taimien tieltä”, Miina neuvoo
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Jos siementävä puusto on hyväkasvuista,-laatuista ja kaikin puolin ”terveen oloista”, miksipä ei kaistalehakkuissa.
Mehtäukko ei kuitenkaan jättänyt sp tuulten armoille, kaikki hyvä hintaisesti pinoon. Laikutus ja valiosiemenellä kylvö.
”Pidempiä koivuja voi jättää metrin etäisyydelle kuusentaimista.”
never stop the madness