Kannonnostovillitys jäi lyhyeksi

Kantojen ostomäärät ovat pudonneet alle kolmannekseen. Myös energiapuukaupan kasvu on taittunut.

Metsähakkeen suuren innostuksen siivittämä nousukäyrä näyttää juuttuneen paikoilleen, vaikka puuta poltettiin viime vuonna kaikkiaan ennätysmäärä. Jyrkin pudotus on nähty kantojen nostossa. (Kuvaaja: Eero Sala)

Kymmenen vuotta sitten laman yhteydessä alkanut kannonnostoinnostus näyttää jääneen lyhyeksi. Kantojen osto energiapuuksi on pudonnut Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen mukaan alle kolmannekseen muutamassa vuodessa.

Samaan aikaan on romahtanut kantojen käyttö energiaksi.

”Kantojen poltto on tullut jyrkimmin alas. Suunta on ollut vähenemään päin jo muutaman vuoden”, kertoo yliaktuaari Esa Ylitalo Lukesta.

Kantojen mukana kulkeva maa-aines hankaloittaa kantojen polttoa, ja kannonnosto on ollut ympäristösyistä kiistelty toimenpide. Kannonnostoon, kuten muuhunkin energiapuunkorjuuseen, vaikuttaa kuitenkin eniten puuenergian käytön kaksijakoinen tilanne.

Viime vuonna puuta poltettiin sähkön- ja lämmöntuotannossa ennätysmäärä. Suoraan metsistä kerätyn energiapuun ja siitä valmistettavan metsähakkeen polttomäärä säilyi silti ennallaan.

”Puun polton nousu perustuu siihen, että metsäteollisuudella menee hyvin ja tuotannossa syntyy enemmän sivutuotteita, jotka käytetään energiaksi”, Ylitalo kertoo.

Sivutuotteena syntyvistä puupolttoaineista merkittävin on nestemäinen mustalipeä. Entistä enemmän syntyy myös esimerkiksi puunkuorta, jota paloi viime vuonna jo lähes sama määrä kuin metsähaketta: reilut seitsemän miljoonaa kuutiota kumpaakin.

Lämpölaitokset hakkeen pelastajia

Metsähakkeen viime vuoden polttomäärä säilyi jopa yllättävän tasaisena siihen nähden, että markkinat vetävät hakekäyttöä eri suuntiin. Hakkeen käyttö väheni viime vuonna sähkön ja lämmön yhteistuotannossa muun muassa sähkön halvan hinnan vuoksi, kun taas pelkässä lämmöntuotannossa hakkeen käyttö lisääntyi 14 prosenttia.

”Metsähakkeen käytön kannalta on hyvä, että Suomessa on paljon pieniä kunnallisia lämpölaitoksia, jotka polttavat haketta. Lämpölaitokset ovat korvanneet isojen sähkö- ja lämpövoimaloiden hakekäytön vähenemistä”, Ylitalo sanoo.

Ylitalon mukaan voi olettaa, että metsähakkeen käyttö puhtaassa lämmöntuotannossa kasvaa jatkossa. Lämpökäytön tuoma lisäys on kuitenkin suhteellista, sillä suurissa sähkö- ja lämpövoimaloissa tapahtuvat polttoainemuutokset vaikuttavat puhtaita lämpölaitoksia voimakkaammin metsähakkeen käyttömääriin.

Energiapuukauppa laski

Metsähakkeen nousukäyrän pysähtyminen on jo muutaman vuoden ajan aiheuttanut oireita energiapuunkorjuuseen. Korjuumäärissä oli varauduttu hakkeen polton tasaiseen lisääntymiseen kohti kansallista tavoitetasoa, josta tullaan kuitenkin jäämään selvästi.

Energiapuun kauppamäärät putosivat viime vuonna, kertovat Luken tilastot. Suurta nousua energiapuukaupassa ei ole tapahtunut tänäkään vuonna.

Energiapuuksi ja sitä kautta metsähakkeeksi ostetaan pääasiassa pienpuuta ja hakkuutähteitä.

”Energiapuunkorjuussa on pikkuhiljaa sopeuduttu olemassa olevaan (metsähakkeen) markkinatilanteeseen”, sanoo Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredriksson.

Nopeita muutoksia energiapuun korjuumääriin ei ole Fredrikssonin mukaan odotettavissa.

”Uusien polttolaitosten määrä ratkaisee kysynnän kehityksen. Suurempia uusia laitoksia on tulossa Naantaliin, Lahteen ja Vantaalle.”

Ilmestynyt Metsälehdessä 11/2017

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa

Keskustelut