Kasvusta pois kolmannes ja hiilinielu tukkoon

Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen leikkaisi kuusikoiden kasvusta kolmasosan. Samalla metsien hiilinielu romahtaisi.

Järeä tukkikuusikko harvennettiin viime kesänä Joutsassa jatkuvan kasvatuksen asentoon. Puusto on erittäin harvaa, eikä pienempiä puita, alikasvosta tai taimiainesta ole. Tuulenkaatamia ja kirjanpainajan kuivaamia kuusia näkyy siellä täällä.

Tätä on luvassa, jos tasaikäisiä talousmetsiä aletaan pakottaa jatkuvaan kasvatukseen. Samalla puuston kasvu laskisi Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuosikymmeniä kestäneiden mittausten mukaan rajusti.

Tutkimusprofessori Jari Hynynen sekä tutkijat Kalle Eerikäinen, Harri Mäkinen ja Sauli Valkonen ovat havaintojen perusteella todenneet, että tasaikäiset kasvatusvaiheen istutuskuusikot kasvavat yli 30 prosenttia paremmin kuin jatkuvan kasvatuksen metsät.

”Koko kiertoaikaa kohti laskettuna tuotosero on 25 prosentin luokkaa”, Hynynen toteaa.

Osin ero johtuu siitä, että jatkuvan kasvatuksen metsät kasvatetaan hyvin harvoina: hakkuun jälkeen puuston pohjapinta-ala on 10–12 neliömetriä hehtaarilla. Tasaikäisissä kuusikoissa vastaava luku on noin 20 neliömetriä.

Pelkästään tästä kasvuero ei johdu.

”Kun puustoa on yhtä paljon, tasaikäiset kuusikot kasvavat keskimäärin viidenneksen enemmän kuin eri-ikäiset. Tasaikäisissä metsiköissä kasvatetaan metsikön kookkaimpia ja elinvoimaisimpia puita. Jatkuvan kasvatuksen metsissä on runsaasti alempien latvuskerrosten varjossa sinnitelleitä puita”, Hynynen kertoo.

Tasaikänen kuusikko myös saavuttaa huippukasvun viidessä vuodessa harvennuksen jälkeen. Jatkuvan kasvatuksen kuusikolta sama kestää kymmenen vuotta.

Hiilinielu tukkeutuisi

Puuston kuutiokasvu ja sen sitoman hiilidioksidin määrä ovat suoraan verrannollisia. Jopa lukuarvot – kuutiot ja hiilidioksiditonnit – ovat samaa suuruusluokkaa. Kun siis metsät kasvavat 110 miljoonaa kuutiota vuodessa, sitoutuu metsiin yhtä monta tonnia hiilidioksidia.

Metsiin varastoituu hiilidioksidia siltä osin kuin puuston kasvu ylittää poistuman – nykyisellä hakkuutasolla metsät nielevät hiiltä noin 25 miljoonaa tonnia. Se on reilut 40 prosenttia Suomen kaikista hiilidioksidipäästöistä.

Jos puuston kasvua metsänhoidolla alennetaan, myös hiilensidonta vähenee, ellei myös puun käyttöä vähennetä. Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun professori Pekka Kauppi korostaa, että metsänhoito on ollut hiilitaseen näkökulmasta onnistunutta.

”Suomen metsissä ei ollut hiilinielua 1960-luvulla. Metsien kasvu ja hakkuupoistuma olivat puolet nykyisestä. Kun vuotuinen kasvu on kaksinkertaistunut 55 miljoonasta kuutiosta 110 miljoonaan kuutioon, parantuneesta kasvusta on riittänyt jaettavaa lisääntyneisiin hakkuisiin, luonnonpoistumaan ja puuvarojen kartuttamiseen eli hiilen nieluun.”

Kommentit (6)

  1. Joutsassa näyttää liikkuvan aktiivinen jatkuvan kasvatuksen markkinoija. Kukahan lienee työnantaja. Tapasin keväällä joutsalaisen metsänomistajan, jolle oli myös tyrkytetty jatkuvan kasvatuksen harvennusta varsin erikoisin kannatavuuslaskelmin. Ei tilannut. Tyrkyttäjänä A…metsä.

    Todella kuvaava video. Mutta hyviä ovat markkinoimaan jatkuvaa kasvatusta. Kotilieteenkin no 20 olivat saaneet täysin kriikittömän jutun.

  2. Tuulenkaadot jätetty keräämättä, kirjanpainajasta voi tulla todellinen ongelma.

  3. Jutussa oli virheellisesti tarkasteltu vain eri menetelmien tasoeroja tilavuuskasvussa, joita tutkimuksemme käsitteli. Hiilitaseessa on paljon muitakin elementtjä, kuten puuvarasto (kasvamaan jäävä puusto), vaikutus maaperän hiileen, ja hakatuista puista valmistettujen tuotteiden pitkäikäisyys. Jos jatkuva kasvatus alkaisi pikku hiljaa yleistyä nykytasosta, yleisemmäksi, sanotaan vaikkapa 5 tai jopa 10 prosenttiin hakkuista, vaikutus hiilitaseeseen olisi vähäinen ja erittäin hidas – emmekä voi olla varmoja kumpaan suuntaan!

  4. Minusta jutun pointti oli tuo video, joka kertoo selvästi mitä metsässä on odotettavissa. Ei kait niin pölvästiä ole, että tuon nähtyään tilaisi tuollaisen hakkuun. Kertoo tietysti senkin, ettei ole ”kasvamaan jäävää” puustoa vaikka teoreettiset mallit niin kertoisivat.

    Toisin kuin Luken Lapinjärven kosteapohjaisessa tutkimusmetsässä ei useinkaan synny myöskään uutta kasvatuskelpoista taimikkoa. Tuskin tuohonkaan metsään.

  5. Jos kiertoajan kokonaiskasvu olisi jk:ssa 25 %:a heikompi kuin tasaikäisessä, niin CO2:a se metsä sitoisi puustoon esim. 70 vuoden kiertoajalla 7 m³/ha/a keskikasvulla n. 42 t vähemmän, kun otetaan huomioon jk:n pystypuusto n. 80 m³/ha.

    Maaperästä haihtuva hiili päätehakkuun jälkeen riippuu mm. muokkaustavasta. Melko pienen pinta-alan muokkauksella päästään esim. kääntömätästyksellä. Kun nykyiset pottitaimet kasvaa nopeasti ja siihen lisätään vesakon sitoma hiili, ei taimikkovaiheen päästötkään liene kovin suuria.

  6. Kriitikkiä pölvästeille
    Sitä ei takavuosina saanut avohakkuuta kohtaan esittää lainkaan, ainakaan 50 vuoteen, niin eikö ole kohtuullista nykyään sallia asiallisen informaation julkaiseminen, – varsinkin kun tämän päivän metsä-ammattilaisistakaan suuri osa ei ole koskaan edes käynyt hyvin hoidetussa jatkuvan kasvatuksen metsässä ! Tämän jutun videolla näkyvä kuusikko ei sitä ole ! Joka niin väittää, on todellakin, joko pölvästi, tai vain Avohakkuu-uskoon luutuneella, yhden totuuden ajattelukyvyllä varustettu henkilö !

    Videon metsikössä puut ovat lähes samankokoisia, (-pienin puu on läpimitaltaan suurempi kuin puolet suurimman puun paksuudesta). Kyseessä on siis tasarakenteinen puusto, eli jaksollinen kasvatus ! Koska siitä on myös rankalla alaharvennuksella poistettu luontaisesti syntynyt taimikko, ei olla vielä edes sillä tiellä, että siinä voisi joskus olla metsä, joka samaan aikaan sekä uudistuu että kasvaa !

    Urbaanilegenda 1,3 metrisestä 60 vuotiaasta puusta esiintyy näillä metsänhoitoon liittyvillä keskustelupalstoilla nykyään yllättävän usein ! Kukaan ei vaan koskaan ole nähnyt sitä kaveria, jonka kaveri tuon ihmepuun on nähnyt ! No onhan niitä toki ylä Lapissa, mutta että jatkuvan kasvatuksen metodilla hoidetussa metsässä ??

    Kun kaadoin kotimetsästä kuusia tätä kotitaloamme varten, tein suuren osan tyvitukeista 6-metriä pitkiksi. Näistä täysin oksattomista tukeista sahasimme taloomme muunmuassa 2 kertaa 8 tuuman kattotuolitavaran. Kaadoin silloin 50 kuusta, noin 1,5 hehtaarin alalta . Jokainen oli reilusti yli 1 kuution puu. Jokaisesta tein vähintään 4 tukkia. Tuolle alueelle jäi yläharvennuksen jälkeen edelleen komea metsä. Jonkin verran poistin myös pienempiä puita. Huonoiksi luokiteltuja, tai liian tiuhassa kasvavia ! Kerron tämän siksi, että sahasin mutamasta tyvitukista kiekon muistoksi, koska osa noista puista oli samanikäisiä kuin isäni tuolloin, 78 v. Sellaisia tukkipuita niistä”allejääneistä”, ilman mitään työvaiheita vaativista, ilmaiseksi sinne metsään siunaantuneista, luonnon juuri sille kasvupaikalle jalostamista kuusentaimista kasvaa. Muunlaisia ei meidän metsässämme ole! Neljäs sukupolvi hoitaa tätä metsää samalla periaatteella kuin edellisetkin. Kuten Suomessa on yksityismetsiä hoidettu muuallakin. Toki sellunkeittäjät eivät pidä hyvänä sellaista Suomea, missä kaikki isännät antaisivat metsiensä kasvaa enempi ensiluokkaista sahatavarapuuta !

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut

Kuvat