Kiskot vievät yhä Kaskisiin

Paikallisin voimin tehty Teuvan lastauslaiturin pidennys turvaa Suupohjan radan tulevaisuutta.

Jorma Vierula sekä Jarmo Yli-Korhonen Kauhajoelta ja Jan Slotte uskovat, että junat kulkevat Suupohjan radalla myös vuoden 2022 jälkeen. (Kuvaaja: MIKKO RIIKILÄ)

Seinäjoelta Kaskisiin johtava rata ja Suupohjan metsätalous ovat symbioosissa. Jos radalla kulkeva rahtimäärä ei olisi kääntynyt kasvuun, Väylävirasto olisi jo ajat sitten rullannut raiteet kasaan. Pääosa radan rahdista on raakapuuta. Toisaalta ilman rataa metsäyhtiöiden ostoalueiden katveessa kuitupuille olisi vaikea löytää markkinoita.

Kaskisten sellutehtaan sulkeminen vuonna 2009 romautti radan liikenteen. Väylävirasto päättikin jo pari vuotta sitten lopettaa radan kunnossapidon tämän vuoden lopussa.

Suupohjassa päätöstä ei tulkittu kuolemantuomioksi vaan haasteeksi, johon vastattiin perustamalla Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys. Mukana ovat muun muassa alueen kunnat ja yrittäjiä.

”Päättelimme, että rahtimäärien lisääminen turvaa radan jatkon”, yhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Vierula selvittää.

Kasvuun kääntyneiden rahtimäärien ansiosta Väylävirasto onkin luvannut jatkaa kunnossapitoa vuoden 2022 loppuun.

Lastauslaituri omin varoin

Suupohjassa uskalletaan jo uskoa, että junat kulkevat radalla vuoden 2022 jälkeenkin. Puukuljetusten kannattavuus paranee, kun Teuvan lastausraiteen pidennys valmistuu syyskuun lopussa.

Lastausraiteen pidennys rakennettiin paikallisin voimin. Suurin rahoittaja oli Kaskisten satama. Myös radan varren kunnat sekä metsänhoitoyhdistykset Lakeus ja Österbotten osallistuivat kustannuksiin – metsäyhtiöt eivät.

Metsänomistajille sijoitus on hyvä.

”Teuvalta on voitu lastata vain 12 junavaunun letkoja – siis junan puolikkaita – mutta jatkossa 24 vaunun täyspitkiä junia. Se parantaa puutavaran junakuljetusten kannattavuutta ja harvennuspuun menekkiä”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Österbottenin johtaja Jan Slotte.

Jatkossa metsänhoitoyhdistykset alkavat toimittaa kuitupuuta Teuvan kautta Stora Enson Itä-Suomen tehtaille. Metsä Group ja UPM käyttävät Teuvan lastauspaikkaa omissa kuitupuutoimituksissaan.

Slotte arvioi, että Teuvan lastauspaikka vakauttaa kuitupuun kysyntää.

”Junatoimitukset tarjoavat meille vaihtoehdon kuitupuun viennille ja varmistavat näin puun menekkiä erilaisissa markkinatilanteissa”, Slotte sanoo.

Henkilöjunia samalle radalle?

Vierula ennustaa, että jatkossa Teuvalta lastataan entistä enemmän myös tukkipuuta, kun Metsä Fibren suursaha parin vuoden päästä käynnistyy Raumalla.

”Mäntytukin hakkuita voidaan Etelä-Pohjanmaalla lisätä”, hän toteaa.

Myös Kauhajoella asuva metsänomistaja Jarmo Yli-Kor­honen on toiveikas. Kasvinviljelyyn ja metsätalouteen panostaneella maatilayrittäjälle tärkeintä on varmistaa kuitupuulle tasainen menekki, jotta metsät pysyvät kasvukunnossa.

”Kaikki keinot kuitupuun menekin parantamiseen ovat tervetulleita – ja jospa se hintakin vähitellen alkaisi vahvistua.”

Remonttitarpeet eivät lopu Teuvan lastausraiteeseen. Yli sata vuotta vanhan radan kunnostaminen edellyttäisi jopa 30 miljoonan euron remontteja. Vierula uskoo, että EU-rahoitus voisi siivittää muun muassa Suupohjan rataremonttia.

”Esimerkiksi Ruotsi on käyttänyt EU-rahoitusta rautateidensä korjaamiseen selvästi enemmän kuin Suomi.”

Mahdollisuuksiakin radan käytön monipuolistamiseenkin on. Konttiliikenne kiinnostaa Kaskisten satamaa. Toisaalta metsä- ja sahateollisuuden vientirahtejakin voi riittää Suupohjan radalle.

Myös henkilöliikenteen mahdollisuuksia on selvitelty.

”Seinäjoen ja Kurikan välinen osuus 67-tiestä on runsaan työmatkaliikenteen vuoksi pahoin ruuhkautunut. Raideliikenteen kehittäminen voisi olla vaihtoehto isoille tieremonteille.”

Julkaistu Metsälehdessä 16/2020

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa

Keskustelut