Kolmen miljoonan kuution tukkisavotta

Metsänhoitaja Ilpo Pentinpuro astui elokuun alussa sahayhtiö Keitele Groupin metsäpäällikön saappaisiin.

Keitele Groupin metsäpäällikkö Ilpo Pentinpuron mukaan osaamiseen on panostettava jatkuvasti koko puunhankintaketjussa. Metsätaloudessa on siirrytty monessa asiassa kaavamaisuudesta yhä enemmän tietoa ja taitoa vaativiin toimintamalleihin. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Viimeiset seitsemäntoista vuotta Ilpo Pentinpuro piti metsänomistajien puolia Keski-Suomen metsänhoitoyhdistyksen johtajana. Juuri nyt hän totuttelee uuteen toimenkuvaansa Keitele Groupin puunhankinnasta vastaavana metsäpäällikkönä, jossa tehtävässä hän seuraa Kari Wuolijokea.

Toimenkuvan muutos näyttäytyy varsin suurelta, mutta Pentinpuro löytää tehtäviensä väliltä nopeasti yhtäläisyyksiä.

”Metsänhoitoyhdistyksissä on aina tiedostettu sahateollisuuden merkitys metsänomistajalle. Suomessa metsätalouden kannattavuus perustuu tukkipuun kasvattamiselle. Piste”, hän paaluttaa saavuttaessa Keiteleen leimikolle Uuraisilla.

Toki Pentinpuro myöntää tarkkailevansa puun hintaa nyt uudesta näkökulmasta.

”Lopputuotemarkkina tulee tässä työssä iholle. Sen pitää olla lähtökohta myös tukkipuun hinnoittelussa. Tuotteita on pystyttävä myymään kannattavasti, jotta yritys pystyy kasvamaan ja investoimaan.”

Vahva konsepti houkutti

Keitele Group käy suomalaisten puunjalostajien joukossa erinomaisesta esimerkistä kannattavasta kasvajasta. Viidessä vuodessa yhtiön liikevaihto on tuplaantunut viime vuoden 266 miljoonaan euroon. Liikevoittoa yhtiö takoi sahateollisuuden suhdannehuipussa 15,8 miljoonaa euroa.

”Keiteleen konsepti on erittäin vahva. Yritys haluaa kasvaa jatkossakin, ja myös siksi tämä on minulle ammatillisesti hieno haaste. Kun työuraa on takana jo kaksikymmentä vuotta, oli hyvä aika kokeilla uutta,” kuvailee Pentinpuro, joka ei itse ollut aloitteellinen osapuoli rekrytointiprosessissa.

Pentinpuro vastaa koko Keitele-konsernin puunhankinnasta Keiteleellä, Alajärvellä ja Kemijärvellä toimiville sahoille. Noin 35 hengen hankintaorganisaation voimin pinoon pitää saada lähes kolme miljoonaa kuutiota tukkipuuta.

”Uskon, että syvällisestä puukaupan tuntemuksestani yksityisellä puolella on tässä työssä hyötyä. Tunnen hyvin myös koko ketjun metsän uudistamisesta tukin korjuuseen.”

”Kaikki herkut käytössä”

Metsäkoneenkuljettaja Oskari Kuoppala laskeutuu Ponssen hytistä, kun tuore metsäpäällikkö saapuu väljennysleimikolle. Pian paikalle ilmestyy myös metsänomistaja Pasi Hönnilä.

”Hinta ja katkonta ratkaisivat leimikon myynnin Keiteleelle, kuitupinot myös näyttävät kuitupinoille”, Hönnilä perustelee myyntipäätöstään.

Pentinpuron mukaan juuri katkonta on sahayhtiön keskeinen valttikortti.

”Omassa korjuussamme ovat mittojen suhteen kaikki herkut käytössä.”

Kuituakin korjuusta kuitenkin tulee, eikä määrä ole Keiteleen tukkimäärillä mitätön – sahojen hakkeesta puhumattakaan. Keiteleen merkitys kulissien takana koottavassa sellutehdaspalapelissä lieneekin merkittävä. Sekä Kuopion että Kemijärven sellutehdashankkeet sopisivat myös maantieteellisesti sahayhtiön puunhankintapalettiin täydellisesti.

”Mielellämme otamme uudet kuitupuuta käyttävät investoinnit vastaan. Äänekosken biotuotetehtaan myötä kuitupuun tilanne on parantunut, mutta tukin ja kuidun hintasuhde saisi olla normaalimpi”, Pentinpuro sanoo ottamatta kantaa spekulaatioihin Keiteleen roolista suunniteltujen sellutehtaiden puunhankinnassa.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 16/2019

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa