Raivuulta rentoutta ampumapaikalle

Ampumahiihtäjä Tero Seppälän kipinä metsäasioihin on tarttunut myös muihin maajoukkueurheilijoihin.

Myytävien metsätilojen kiertäminen ja puustoarvioiden tarkastelu ovat Seppälän harrastus. "Eivätkös tosiammattilaiset käytä peukaloa relaskooppina", mies tuumii. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Mitä tekevät Suomen miesten maajoukkueen ampumahiihtäjät illalla majapaikassaan Itävallassa, kun takana on neljä tuntia fysiikkatreeniä ja ampumaharjoituksia? Keskustelevat tietysti metsänhoidosta.

”Esimerkiksi Hiidensalon Ollilla on metsää Lohjalla. Niinpä juttelemme paljon metsäasioista ja vaihdamme ajatuksia. Iltaisin ainakin yhdellä neljästä on aina Metsätilat.fi-sivusto auki, kun tutkimme, millaisia tiloja eri puolilta Suomea löytyy”, kertoo juuri Itävallasta Suomeen palannut Tero Seppälä.

Joensuussa parhaillaan metsätalousinsinööriksi opiskeleva 23-vuotias Seppälä on nyt kolmatta vuotta mukana maajoukkueessa. Miehen into metsäasioihin on sen verran kova, että se on tarttunut koko miesten joukkueeseen, vaikkei kaikilla suoraa kytköstä metsänomistamiseen olekaan. Siinä missä päävalmentaja Jonne Kähkönen ohjeistaa Seppälää treeneissä ja kisoissa, antaa Seppälä luotsilleen käytännön vinkkejä tämän suunnatessa vapaillaan metsänhoitohommiin.

”Maajoukkueen naisurheilijat ovatkin jo välillä huomautelleet, että voitaisiinko välillä puhua jostain muustakin kuin metsänhoidosta”, Seppälä nauraa.

Mieli rauhoittuu metsässä

Metsänhoito kuuluu olennaisena osana myös Seppälän vapaa-aikaan. Jos harjoittelu alkaa välillä jostain syystä stressaamaan, suuntaa hän auton keulan kohti Haapajärvellä Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevaa lapsuudenkotiaan.

”Kun nappaa sahan kainaloon ja lähtee muutamaksi päiväksi sahaamaan, niin siinä mieli rauhoittuu nopeasti. Metsänhoitotyöt ovat mukavia, koska oman työnsä tulokset pystyy näkemään heti konkreettisesti”, Seppälä pohtii itse noin viisi vuotta sitten istuttamansa kuusitaimikon laidassa.

Vaikka Seppälä ei vielä ole varsinaisesti metsänomistaja, on hän ollut pikkupojasta lähtien mukana hoitamassa pappansa ja vanhempiensa omistamia metsiä peltojen halkomalla Haapajärvellä.

”Polttopuuhommia, taimikoiden raivauksia ja istutustöitä. Niistä on syntynyt tuntuma metsätöihin, joita olen tehnyt välillä myös naapurimetsänomistajille. Opiskelut ovat sittemmin laajentaneet käsitystä metsänhoidosta ja metsäalasta.”

Metsä vei Seppälän mennessään yläasteen loppuvaiheessa, kun hän oli tutustumassa työelämään Metsähallituksella.

”Olin ajatellut maataloudesta ammattia, mutta harjoittelujakson hyvät kokemukset muuttivat suunnitelmiani. Niinpä hain lukion jälkeen opiskelemaan metsätalousinsinööriksi.”

Tero Seppälä rauhoittuu metsässä.

Urheilu-ura edellä

Joensuu on osoittautunut Seppälälle erinomaiseksi paikaksi niin opintojen kuin harjoittelunkin kannalta.

”Kontiolahdelta löytyy Suomen ainoa maailmancup-tasoinen harjoittelupaikka. Treenaaminen ja opiskelu on ollut helppoa yhdistää ja koulu on suhtautunut poissaoloihin joustavasti”, Seppälä kiittelee.

Hän onkin edennyt opinnoissaan lähes normaalivauhtia kavuten samaan aikaan urheilijana kohti maailman kirkkainta huippua.

”Nyt käynnistyy neljäs opiskeluvuosi, ja kurssit on pääosin suoritettu. Seuraavana pitäisi ryhtyä tekemään opinnäytetyötä, mutta aihe on vielä avoinna.”

Ennen metsämiestaivaltaan Seppälä aikoo keskittyä täysipainoisesti ampumahiihtäjän uraan. Tulevan kauden päätavoitteet ovat maailmancupissa ja MM-kisoissa, jonne annetaan näyttöjä alkukauden kisoissa.

”Pidemmällä tähtäimellä olympialaiset Kiinassa 2022 ja Italiassa 2026 ovat minulle tärkeitä tavoitteita. Ampumahiihdossa yleensä kilpailukokemus tuo suorituksiin varmuutta, joten menestyä ja kehittyä voi myös hieman vanhemmalla iällä. Kaisa Mäkäräinen on tästä loistava esimerkki.”

Metsäpinta-alan kasvattaminen kiinnostaa

Seppälöiden tilalla Kalajoen rantamaisemissa maa- ja metsätaloutta harjoitetaan nykyään pienimuotoisesti päivätöiden ohessa. Seppälää kiehtoo kuitenkin ajatus metsäpinta-alan kasvattamisesta. Tosin kuumentuneet metsätilamarkkinat eivät tee lisämaan hankkimista helpoksi.

”Käyn usein katsomassa myyntiin tulevia metsätiloja maastossa. Vertailen vähän harrastusmielessäkin sitä, miten oma arvio puustosta osuu yksiin myyntiesitteiden tila-arvioiden kanssa. Myyntihinnat tiloilla tuntuvat vain nousevan aina tosi korkeiksi.”

Seppälä hankkisi itselleen mielellään taimikkovaltaisen tilan, jonka tuottoon pääsisi omilla hoitotoimilla vaikuttamaan.

”Sellaiseen voisi päästä kohtalaisella rahallisella panostuksella kiinni. Olen sen verran nuori, että ehtisin todennäköisesti hyötymään taimikoistakin aikanaan.”

Metsälehti sponsoroi Tero Seppälää. Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 16/2019

Kommentit (1)

  1. Teen päivittäin ainakin jonkin verran raivauksia ja muita metsätöitä. Huomaan sen aina aamuisin kropassa. Rentous on kateissa. Hartiat on jumissa ja kädet aina jonkin verrat kipeät. Vaikea käsittää kuinka fyysinen metsätyö lisää osumatarkkuutta jossain ampumapenkalla.

Metsänomistus Metsänomistus