Kun korjuu venähtää

Korjaamatta jääneet talvileimikot kuormittavat tulevia puukauppoja. Huonosta talvesta huolimatta puukauppoja on vanhentunut toistaiseksi vähän.

Moni talvikorjuuleimikko on jäänyt tänä talvena Etelä-Suomessa korjaamatta. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Etelä-Suomessa siirrytään parhaillaan talvileimikoista kelirikko- ja kesäkohteille. Samalla moni tälle talvelle suunniteltu korjuu jää toteutumatta. Talvileimikoiden korjuuaikojen venähtäminen ensi talvelle heijastuu tuleviin puukauppoihin.

”Käytännössä Etelä-Suomessa on varmaan se tilanne, ettei uusia talvileimikoita paljoa pystytä ostamaan, sillä niin paljon vanhoja puukauppoja on korjaamatta”, arvioi kenttäpäällikkö Pauli Rintala Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:sta.

Syynä tavanomaista talvea hiljaisempaan talvileimikoiden korjuuseen ovat paitsi säät myös teollisuuden syksyn hyvät puuvarannot sekä alentuneet puun käyttömäärät. Puun tarvetta ovat vähentäneet sahojen kahdeksan viikkoa kestänyt lakko sekä sellu- ja paperitehtaiden kolmen viikon seisokki.

Tilanne on harmillinen paitsi metsänomistajille myös koneyrittäjille.

”Me olemme jääneet kolmasosan siitä, mitä olimme budjetoineet syksyllä tälle talvelle. Tällaisella alalla, jolla me olemme, tilanne on todella vaikea”, kertoo Etelä-Suomesta puuta korjaavan Metsäkonepalvelu Oy:n toimitusjohtaja Timo Tolppa.

Oikeus hakata, velvollisuus maksaa

Tämän talven hankalia korjuuoloja tasapainottaa kaksi edeltänyttä hyvää talvea. Vanhoja talvikohteita edellisvuosilta ei ole juuri jäänyt korjaamatta. Tästä johtuen puukauppoja ei tänä keväänä ole vanhentunut kuin muutama.

”Tilanne kuitenkin muuttuu, sillä osa korjuuajoista päättyy vasta myöhemmin tänä vuonna, mutta kuitenkin ennen ensi talvea. Jos ensitalvi ei tuo korjuuseen helpotusta, niin silloin vanhenevia kauppoja on valtavasti”, Rintala sanoo.

Tavallisesti pystykauppasopimukset ovat kaksivuotisia, talvileimikoissa joskus kolmivuotisia, minkä jälkeen ne vanhenevat.

Mitä kaupan vanhentuminen sitten käytännössä tarkoittaa?

”Pystykaupassa myydään puunostajalle oikeus hakata ja korjata tietyn alueen puut sovitun ajan kuluessa. Jos ostaja ei käytä omaa oikeuttaan, niin lähtökohtaisesti ostaja ei vapaudu kauppahinnan maksusta”, Rintala muistuttaa.

Ostajalla on oikeus hakata, mutta velvollisuus maksaa. Näin ollen mahdollista ennakkomaksua ei tarvitse palauttaa ja metsänomistaja on periaatteessa oikeutettu vaatimaan myös loppukauppahintaa. Käytännössä näin pitkälle hyvin harvoin mennään. Yleensä umpeutuneen sopimuksen tilalle solmitaan uusi puukauppasopimus. Velvoitteita ei kuitenkaan ole.

”Metsänomistajan ei tarvitse suostua kaupan jatkamiseen, sillä käytännössä kyseessä on uusi puukauppa. On kuitenkin aina huomioi­tava, mitä puukaupan ehdoissa on sovittu hakkuuajan mahdollisesta jatkamisesta”, Rintala sanoo.

Mikäli puukauppasopimusta päätetään jatkaa, korjuuajan lisäksi muitakin puukauppaehtoja voidaan hioa. Jos puunhinnat ovat esimerkiksi nousseet edellisen sopimuksen allekirjoituksesta, neuvottelu on paikallaan.

Rämeille mahdollisesti kesälläkin

Mikäli talvileimikolle ei päästy tänä talvena, voi joillakin kohteilla harkita kesäkorjuuta. Joskus hyvä kesä on parempi hetki korjuulle kuin huono talvi. Esimerkiksi rämeet saattavat kuivana kesänä kantaa hyvin. Myös ohutturpeiset puustoiset kohteet, joista saadaan runsaasti latvus- ja oksamassaa ajourille, voivat olla suvenakin korjattavissa.

Kuusta kasvavien korpien suhteen Rintala sen sijaan olisi varovainen. Kuusten juuret ovat pinnassa ja alttiita juurikäävälle.

”Korpiin en itse ainakaan antaisi koneen mennä kesällä. Avohakkuu on tietysti asia erikseen, mutta huonosti kantavien maiden harvennuksille ei kesällä”, Rintala painottaa.

Koneyrittäjien liiton varapuheenjohtaja ja metsävaliokunnan puheenjohtaja Mika Jormakka muistuttaa, että moni leimikko muuttuisi helposti talvikorjuukohteesta kesäkorjuukelpoiseksi. Ongelma saattaa olla tiessä eikä leimikossa.

”Monta kertaa kohde ohjautuu talvikorjuuksi sen takia, että tiestössä on pätkä tietä, joka ei kanna”, Jormakka sanoo.

Mikäli lämpimät talvet yleistyvät, kannattaa metsätiet pistää syyniin. Pieni investointi tiehen saattaa tarjota helpotuksen talvileimikkokauppaan ja korjuuseen.

Julkaistu Metsälehdessä 7/2020

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa

Keskustelut